Jännetupentulehdus on tila, jossa jännettä ympäröivä suojaava kudos eli jännetuppi tulehtuu. Vaiva on yleinen erityisesti ranteissa, käsissä ja sormissa, esimerkiksi peukalontyvessä, mutta sitä voi esiintyä myös jaloissa.
Yleisin oire on kipu, joka pahenee rasituksessa. Tulehtunut alue voi olla myös turvonnut, arka ja kuumottava. Joskus liikkeen aikana tuntuu naksumista tai rahinaa.
Toistuva, yksipuolinen rasitus on jännetupentulehduksen yleisin syy. Pitkään jatkunut yksipuolinen liike, esimerkiksi neulominen, soittaminen, tietokoneen näppäimistön naputus tai tietyt urheilulajit, lisäävät riskiä. Joskus tulehduksen aiheuttaa äkillinen rasituksen lisäys. Harvemmin taustalla on bakteeritulehdus, joten antibiooteista ei ole tähän vaivaan apua.
Jännetupentulehdus on erityisesti työikäisten vaiva. Raskauden ja hormonimuutosten aikana tulehdusriski voi kasvaa, ja iän myötä kudosten palautumiskyky heikkenee.
Hoito ja ehkäisy: lepoa, kylmää ja taukoja
Kipeytynyttä kättä tai jalkaa pitäisi malttaa lepuuttaa. Kylmähoito ja tulehduskipulääkkeet voivat lievittää oireita. Jotkut saavat avun rannetuesta tai kinesioteippauksesta. Jos vaiva pitkittyy, lääkäri voi suositella fysioterapiaa tai kortisonipistosta. Harvoissa tapauksissa tarvitaan leikkaushoitoa.
Jos kipu on voimakasta eivätkä oireet helpotu muutamassa viikossa, kannattaa mennä lääkäriin. Myös punoitus, voimakas turvotus, kuume tai vaikea liikerajoitus ovat syitä hakeutua hoitoon nopeasti. Kun hoito aloitetaan ajoissa, toipumisaika on lyhyempi eikä vaiva pääse kroonistumaan.
Paras tapa ehkäistä jännetupentulehdus on kuormituksen hallinta. Vaihtele työasentoja, huolehdi hyvästä ergonomiasta ja malta pitää taukoja. Jos vaiva on liikuntaperäinen, muista alkulämmittelyt ja lisää rasitusta maltillisesti. Jänteiden kestävyyttä tukee myös hyvä lihasvoima ja liikkuvuus, eli kuntosalilla kannattaa käydä, eikä loppuvenyttelyjä pidä jättää välistä.
