Rasvamaksa yleistyy nopeasti – painonhallinta suojaa maksaa

Maksaan saattaa kertyä haitallista rasvaa vuosien ajan täysin huomaamatta. Paras tapa estää rasvamaksan aiheuttamia vaurioita on painon pitäminen kurissa.

Rasvamaksa yleistyy

Rasvamaksan paras hoitokeino on hoikistuminen. Kuva: Mostphotos

Teksti Mari Vehmanen

Rasvamaksa yleistyy nopeasti ja alkaa olla todellinen kansansairaus. Uusimpien arvioiden mukaan sitä esiintyy jopa 40 prosentilla 30−65-vuotiaista suomalaisista. Syy hämmästyttävän korkeisiin lukuihin on selkeä.

− Rasvamaksa lisääntyy käsi kädessä ylipainon ja vyötärölihavuuden kanssa. Muutos on ollut nopeaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten väestö oli keskimäärin paljon nykyistä hoikempaa, ja rasvamaksa oli lähes yksinomaan alkoholisairaus, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki kertoo.

Vaikka perintötekijät vaikuttavat jonkin verran maksan alttiuteen kerryttää itseensä rasvaa, elintavat ovat käytännössä aina syy sairauteen. Kapeavyötäröisen, raittiin henkilön todennäköisyys saada rasvamaksa on lähes olematon.

Mainos

Uusi ilmiö on myös sairastuminen yhä nuorempana. Rasvamaksaa on alettu havaita jopa lapsilla, joilla on merkittävää ylipainoa.

− Tässä asiassa olemme lisäksi valitettavan tasa-arvoisia, sillä rasvamaksaa esiintyy yhtä lailla naisilla ja miehillä. Kaikkein suurimmassa riskissä ovat tyypin 2 diabeetikot. Heistä rasvamaksa on peräti kahdelle kolmesta.

Maksa paisuu jopa kaksinkertaiseksi

Maksan rasvoittuminen käynnistyy samalla tavoin kuin lihominen yleensä. Kun ihminen ei pysty kuluttamaan kaikkea ravinnosta saamaansa energiaa, ylijäämän on varastoiduttava jonnekin.

− Energiavarastona toimivat rasvasolut sijaitsevat tavallisesti ihon alla, mutta vyötärölihavuuteen taipuvaisilla niitä on lisäksi vatsaontelossa. Maksassa rasvaa voi kertyä runsaasti myös sellaisiin soluihin, jotka ovat erikoistuneet muuhun tarkoitukseen.

Mustajoen mukaan rasvamaksa liittyy kiinteästi nimenomaan vyötärölihavuuteen. Esimerkiksi peppuun kertynyt runsaskaan rasvakudos ei sitä aiheuta. Vatsaontelon rasvasoluissa on koko ajan päällä tulehdusreaktio, joka tuottaa vereen rasvahappoja ja muita haitallisia aineenvaihduntatuotteita. Vatsaontelosta laskimoveri vie ne porttilaskimon kautta suoraan maksaan.

Rasva alkaa muodostua pisaroiksi yksittäisten maksasolujen sisään. Lopulta, sairauden ollessa pitkällä, maksa on saattanut paisua kaksinkertaiseksi alkuperäisestä koostaan.

− Mikroskoopilla katsoessa rasvapisarat näkyvät maksasoluissa kuin haulikolla ammuttuina reikinä, Pertti Mustajoki kuvailee.

Joskus harvoin ihminen voi jo itsekin huomata turpoamisen epämääräisenä paineen tunteena. Esimerkiksi lihavuusleikkauksissa on yleinen ongelma, että isoksi kasvanut maksa vaikeuttaa operaatiota. Tämän vuoksi ennen leikkausta rasvaa vähennetään maksasta muutaman viikon tiukan dieetin avulla.

Voi aiheuttaa maksakirroosin

Yleensä rasvamaksa kehittyy pitkälle oireilematta mitenkään. Tämä ei suinkaan tarkoita, että sairaus olisi vaaraton.

Rasvapisarat haittaavat maksan normaalia toimintaa. Ne voivat aiheuttaa tulehdusta eli niin kutsutun NASH-sairauden ja muodostaa maksaan sidekudosta. Pahimmillaan lopputuloksena on maksakirroosi, joka on henkeä uhkaava tila.

Mistä sitten tietää ajoissa, onko maksaan alkanut kertyä rasvaa?

− Oman tilanteen selvittämisessä pääsee mainiosti alkuun yksinkertaisen kotikonstin avulla, eli mittaamalla vyötärönympäryksen. Naisella yli 90 sentin ja miehellä yli metrin tulos kertoo vyötärölihavuudesta ja samalla kohonneesta rasvamaksan riskistä, Pertti Mustajoki sanoo.

Lisävalaistusta antaa maksa-arvojen selvittäminen verikokeessa. Jos vyötärönympärys ylittää riskirajat ja lisäksi ALAT- ja ASAT-pitoisuudet ovat koholla, rasvamaksa on hyvin todennäköinen.

Tänä vuonna ilmestyneessä rasvamaksan Käypä hoito -suosituksessa uutena asiana suositellaan kaikille tyypin 2 diabeetikoille joka toinen vuosi FIB-4-fibroositestiä. Siinä selvitetään, kuinka todennäköisesti maksaan on jo alkanut rasvoittumisen vuoksi muodostua sidekudosta. Riski lasketaan iän, ASAT- ja ALAT-pitoisuuksien sekä veren trombosyyttimäärän perusteella.

− Suositus on tosiaan aivan uusi, eikä sen tarkka sisältö varmasti ole vielä tuttu kaikkialla terveydenhuollossakaan. Tyypin 2 diabeetikko voi siis hyvin kysyä fibroositestistä seuraavassa määräaikaistarkastuksessaan, Pertti Mustajoki vinkkaa.

Jo pieni hoikistuminen auttaa

Rasvamaksan paras ja käytännössä ainoa hoitokeino on yksinkertainen: laihduttaminen.

− Lohdullinen tieto hoikistumisen vaikeuden kanssa tuskaileville on, että pienikin painonpudotus riittää. Ylimääräinen rasva alkaa nimittäin ensimmäiseksi lähteä nimenomaan maksasta. Jo pari, kolme kiloa karistanut on melko varmasti onnistunut kohentamaan maksansa terveyttä, Pertti Mustajoki kertoo.

Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä, että säännöllisen liikunnan aloittaminen voi vähentää maksan rasvapisaroita, vaikka vaaka näyttäisi suunnilleen samaa lukemaa kuin ennenkin.

− Tehokkain on tietysti liikunnan ja ruokavalion yhdistelmä, Mustajoki toteaa.

Hyvin runsas sokerinkäyttö lisää tutkimusten mukaan erityisen herkästi maksan rasvoittumista. Maksansa voinnista huolehtivan kannattaa siksi käyttää mahdollisimman vähän sokerijuomia, karkkeja, leivonnaisia ja muuta sokeripitoista.

Myös alkoholin haitallisuudesta rasvamaksaa sairastaville on saatu viime aikoina lisää tietoa. Maltillisetkin alkoholimäärät saattavat aiheuttaa lisävaurioita, jos maksa on päässyt rasvoittumaan.

− Isovatsainen ei siis voi välttämättä luottaa siihen, että tavanomaisissa alkoholinkäytön riskirajoissa pysyminen riittää. Annos tai kaksi päivässä saattaa olla liikaa, jos maksan kunto on valmiiksi huono, Pertti Mustajoki sanoo.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Uusi tehohoito pakko-oireisiin – HUSin johtava psykologi Hannamari Heino kertoo, mistä menetelmässä on kyse

Painonhallinta auttaa uniapneaa sairastavaa

Verenluovuttajan ei tarvitse olla perusterve