Parkinsonin tauti on keskus- ja ääreishermoston sairaus – Syy siihen on yhä mysteeri

Parkinsonin tauti on laaja keskus- ja ääreishermoston sairaus, jonka oireet ovat moninaiset. Lohdullista sairaudessa on se, että se etenee yleensä hitaasti.

Aivot ja hermosto.

Parkinsonin taudissa on yleensä ennen motoristen oireiden ilmaantumista muita oireita, esimerkiksi REM-uni saattaa häiriintyä. Tavallisesti REM-unen aikana ei ole lihasaktiviteettia, vain silmät liikkuvat luomen alla. Parkinsonin tautia sairastava elää unet motorisesti. Jos näkee unta, että juoksee, jalat saattavat vispata sängyssä. Kuva: Mostphotos

Teksti Minna Lyhty

Askel on hidas, kädet vapisevat ja puhekin saattaa sammaltaa. Parkinsonin tauti tulee sellaisten oireiden kanssa, joita ei voi salata muilta. Pahimmillaan edennyttä tautia sairastavan luullaan olevan humalassa, eikä häntä oteta vakavasti. Joka sadas yli 60-vuotias saa tämän taudin loppuelämän riesakseen.

Viime keväänä uutisoitiin suomalaisten tutkijoiden löytäneen Parkinsonin taudin aiheuttajan. Tutkimuksen mukaan valtaosassa tapauksista taudin syynä on todennäköisesti desulfovibrio-bakteerikannat. Jos ne löydettäisiin suolistosta riittävän ajoissa ja häädettäisiin pois, sairaus voitaisiin ennaltaehkäistä. Neurologian professori, ylilääkäri Valtteri Kaasinen suhtautuu tutkimustulokseen skeptisesti.

– Tutkimustulos on mielenkiintoinen, mutta sen tulkinnassa on otettu liikaa vapauksia. Tutkimus on tehty madoilla ja tarvitaan lisätutkimusta muilla lajeilla. Tämänhetkisen tiedon mukaan Parkinsonin tautiin ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan se on monen ympäristötekijän ja geneettisen riskitekijän yhteissumma.

Kahvi suojelee taudilta

Parkinsonin taudissa aivojen syvien osien tyvitumakealueella tuhoutuu hermosoluja. Tästä seurauksena on hermovälittäjäaine dopamiinin puute ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioituminen vähitellen. Kaasisen mukaan sairauden merkittävä riskitekijä on ikä. Tauti todetaan yleensä 50–70 vuoden iässä.

– Kun on tutkittu oireettomien vanhojen ihmisten aivoja kuoleman jälkeen, ei ole poikkeuksellista, että niissä näkyy Parkinsonin taudin kaltaisia muutoksia. Se herättää kysymään, jos eläisimme riittävän pitkään, tulisiko kaikille näitä muutoksia. On pohdittu, onko Parkinson tauti ikään kuin aivojen kiihtynyttä ikääntymistä.

Mainos

Parkinsonin tauti ei ole perinnöllinen sairaus, mutta siihen liittyy perinnöllinen alttius. Joka viidennellä tautia sairastavalla on sukulainen, jolla on sama sairaus. Miehillä tauti on yleisempi kuin naisilla.

– Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että maalla asuvilla on sairautta enemmän kuin kaupungissa asuvilla. Kasvinsuojeluaineiden on epäilty olevan syy tähän. Tiettyjen ympäristötekijöiden, kuten kofeiinin käytön, on todettu pienentävän sairastumisriskiä. Tiivistetysti voisi sanoa, että pienin riski sairastua tautiin on kaupungissa asuvalla, kahvia juovalla nuorella naisella.

Vaikeasti diagnosoitava tauti

Parkinsonin tauti todetaan kliinisellä tutkimuksella. Laboratoriotutkimukset ja aivojen tavalliset kuvantamismenetelmät eivät paljasta sitä.

– Diagnostinen tarkkuus ei ole erityisen hyvä sairauden alkuvaiheessa. Yksi neljäsosa diagnooseista todetaan myöhemmin vääräksi. Oireet voivat liittyä muihin sairauksiin. Vasta seurannan jälkeen diagnoosin varmuus kasvaa, Valtteri Kaasinen kertoo.

Sairaus vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti. Motorisia oireita ovat muun muassa lihasjäykkyys, lepovapina, liikkeiden hitaus, tasapainovaikeudet, kasvojen ilmeettömyys ja puheen monotonisuus.

– Kaikkein tavallisin vastaanotolle tulevan potilaan ensioire on toisen käden lepovapina. Usein siihen liittyy saman raajan lihasjäykkyyttä, liikkeiden hitautta ja sorminäppäryyden heikentymistä. Joillakin oireilu alkaa pelkällä lihasjäykkyydellä, jolloin potilas on saattanut hakeutua ennen neurologin luokse tulemista esimerkiksi ortopedin vastaanotolle.

Etenkin edennyttä tautia sairastavilla voi olla myös autonomisen hermoston oireita, joita ovat verenpaineen nopea vaihtelu, ummetus, hikoiluhäiriöt, tihentynyt virtsaamisen tarve ja impotenssi. Yleisiä oireita ovat myös masennus, ahdistus, unihäiriöt, kivut, muistihäiriöt, ajatustoiminnan hidastuminen, harhat ja hajuaistin heikentyminen. Osa näistä voi olla Parkinsonin taudin hoidossa käytettyjen lääkkeiden haittavaikutuksia.

Jo ennen motoristen oireiden ilmaantumista on yleensä muita oireita, esimerkiksi REM-uni saattaa häiriintyä. Tavallisesti REM-unen aikana ei ole lihasaktiviteettia, vain silmät liikkuvat luomen alla. Parkinsonin tautia sairastava elää unet motorisesti.

– Esimerkiksi jos näkee unta, että juoksee, jalat vispaavat sängyssä. Peitot ja tyynyt saattavat lentää lattialle. Koska tautia sairastavan lihakset joutuvat päivälläkin tekemään normaalia enemmän töitä, seurauksena voi olla väsymystä ja uupumusta. Melatoniini tai klonatsepaami voivat rauhoittaa öitä, jolloin unenlaatu on parempaa.

Proteiini ja lääkeaine kilpailevat keskenään

Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Sairauden tuomia haittoja voi kuitenkin vähentää lääkityksellä, kuntoutuksella ja terveillä elintavoilla.

– Hyvä fyysinen kunto ja monipuolinen ravinto edesauttavat, että kroppa ja mieli kestävät taudin paremmin. Joka päivä pitäisi liikkua, jotta lihasvoima ja liikelaajuudet säilyvät riittävänä, Valtteri Kaasinen neuvoo.

Monipuolinen ruokavalio auttaa yleiskunnon ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Laihtuminen on tavallista Parkinsonin tautia sairastavilla. Sitä voi estää ateriarytmin tihentämisellä, täydennysravintovalmisteilla, lempiruuilla ja runsasenergisillä välipaloilla.

Jos oireena on suun kuivumista, suuta kosteuttavista suihkeista, geeleistä ja imeskelytableteista saa apua. Myös ruokaöljyn levittäminen suun limakalvoille helpottaa oiretta.

– Ruokailuajankohdat vaikuttavat Parkinsonin taudin hoidossa yleisimmin käytettävän lääkkeen, levodopan, imeytymiseen. Ravinnosta saatava proteiini estää lääkkeen vaikutuksen. Siksi suosituksena on ottaa lääke tunti ennen tai jälkeen aterian.

Sairauden edetessä voi tulla myös nielemisvaikeuksia. Piimä ja mehukeitto ovat helposti nieltävässä muodossa. Muita nesteitä voi sakeuttaa apteekista saatavalla sakeuttamisjauheella. Sakeuttaminen on tärkeää, sillä nesteen joutuessa henkitorveen seurauksena voi olla keuhkokuume.

Ummetukseen auttaa riittävä juominen ja kuitupitoisten ruokien syöminen. Myös tiheä ateriarytmi edistää suolen toimintaa.

Hoitaja on voinnin tarkkailija

Parkinson tautia sairastava saa parhaan avun moniammatillisella yhteistyöllä. Hoitajat ovat osana hoitotiimiä yleensä siinä vaiheessa, kun sairaus on jo edennyt. Tärkeä tehtävä on motivoida potilasta fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta ja hyvästä ravitsemuksesta huolehtimiseen. Hoitajien täytyy seurata myös lääkkeiden vaikutusta.

– Parkinsonin tautiin liittyy verenpaineen laskua ja sen hoidossa käytetyt lääkkeetkin voivat aiheuttaa sitä. Riskinä on pystyasentoon noustessa huimaus ja sen seurauksena kaatuminen. Jos huimausta on usein, siitä pitää informoida lääkäriä. Kaatuilu voi johtua myös tasapainon ja asennon säätelyjärjestelmän rappeutumisesta, Valtteri Kaasinen kertoo.

Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden sivuvaikutuksena voi olla myös harhoja.

– Jos potilas on kertonut harhoistaan läheisilleen, he ovat saattaneet sanoa, etteivät ne ole totta. Sen jälkeen potilas voi olla arka kertomaan niistä. Siksi on tärkeää, että hoitaja juttelee ja kuuntelee potilasta. Hoitotyön ohessa voi saada tärkeää informaatiota.

Kaasinen kertoo, että harhojen vuoksi lääke voidaan lopettaa tai annosta pienentää. Yhtenä vaihtoehtona on myös aloittaa harhoihin lääke, jonka vaikuttavana aineena on ketiapiini tai klotsapiini.

Pitkälle edenneessä taudissa motoriset oireet eivät ole välttämättä elämänlaadun kannalta hankalampia.

– Enemmän kärsimystä voivat aiheuttaa esimerkiksi unihäiriöt, harhat ja masennus. Siksi näistä on tärkeää jutella potilaan kanssa, jotta oireisiin osataan etsiä helpotusta yhdessä lääkärin kanssa.

Parkinsonin taudin lääkkeet

  • 16 000 suomalaista käyttää erityiskorvattavia Parkinsonin tautiin tarkoitettuja lääkkeitä.
  • Käytettävissä on erilaisia lääkkeitä. Lääkehoito valitaan yksilöllisesti iän, taudin vaikeusasteen ja muiden sairauksien mukaan.
  • Mikään lääke ei paranna tautia tai pysäytä sen etenemistä. Lääkityksellä saadaan helpotusta oireisiin.
  • Yleisimmin käytetty lääke on levodopa, joka suurentaa aivojen dopamiinipitoisuutta.
  • Usein alle 60-vuotiaiden ensisijaisena lääkkeenä käytetään dopamiiniagonisteja tai MAO-B:n estäjiä.
  • Lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, joita ovat muun muassa tahattomat liikkeet, harhat ja impulssikontrollin häiriöt, kuten liiallinen seksuaalisuus ja pelihimo.
  • Haittavaikutuksia minimoidaan käyttämällä useita eri lääkkeitä pienellä annostuksella. Sairauden edetessä luovutaan usein muista lääkkeistä paitsi levodopasta.
  • Vaikean tautimuodon hoidossa saatetaan käyttää vatsanpeitteiden läpi asennettavaa syöttöletkua, joka kuljettaa geelimäistä levodopaa suoraan ohutsuoleen. Toinen hoitomuoto vaikeissa tautimuodoissa on aivoihin asennettava sähköinen laite, joka parantaa tyvitumakealueen toimintaa.
  • Uusimmat hoitomuodot ovat ihon alle pistos- ja infuusiomuodossa annettavat apomorfiini ja levodopa.

Lue myös:

Parkinsonin tautiin 50-vuotiaana sairastunut lähihoitaja Sari Kukkonen: ”Kaikki sairastuneet eivät ole mummoja, joilla vapisee kädet”

Vajaatoiminta on monen sydänsairauden päätepiste – se voi pysyä stabiilina pitkään, jos lääkitys ja omahoito ovat kunnossa

Käytösoireita on lähes jokaisella muistisairaalla, mutta milloin muistisairas tarvitsee psyykenlääkettä?

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vääntääkö reissun jälkeen vatsasta? Salmonella voi olla turistin tympeä tuliainen

Työpaikalta saatu syyhy on ammattitauti – Hoito vaatii oikeat lääkkeet ja perusteellisen siivouksen

Hammaspeikon sokerinen sielunelämä – Reikä hampaassa ei välttämättä oireile ollenkaan