Muistisairauden oikean diagnoosin ja palveluiden saamisen tiellä on monta estettä. Muistin heikkenemiseen ei välttämättä osata hakea apua tai sitä pidetään vain vanhuuteen kuuluvana normaalina vaivana, kertoo suunnittelija Siiri Jaakson Suomen muistiasiantuntijoiden Etnimu-toiminnasta.
Muistitestit tulisi aina tehdä asiakkaan omalla äidinkielellä, tarvittaessa aiheeseen perehtyneen muistitulkin avulla.
Useimmiten kieli ei edes ole suurin ongelma.
Suomalaiseen kulttuuriin sovitetut testit eivät sovellu maahanmuuttajataustaisten ihmisten muistisairauksien tunnistamiseen. Siiri Jaakson antaa esimerkin yleisesti käytössä olevasta MMSE-testistä, jossa kysytään näennäisesti yksinkertaisia kysymyksiä ajasta ja paikasta.
– Kysymykseen ”Mikä vuosi nyt on” kiinalainen ihminen saattaa vastata ”tiikerin vuosi”. Testissä se on väärä vastaus, mutta ei välttämättä tarkoita, että vastaajan muistissa olisi mitään vikaa.
Toinen esimerkki on kysymys ”Missä maakunnassa sinä asut”. Venäläiselle maakunta ei tarkoita mitään, eikä hän siksi osaa vastata kysymykseen oikein.
Suomessa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on reilu seitsemän prosenttia väestöstä eli noin 400 000 ihmistä. Heistä suurin osa on nyt työikäisiä, mutta ikääntymisen myötä muistiongelmien todennäköisyys lisääntyy myös maahanmuuttajien keskuudessa.
Ikääntymisen lisäksi muistisairauksien riskiin vaikuttavat myös elintapoihin ja terveyteen liittyvät tekijät. Näistä esimerkiksi matala koulutustaso ja tupakointi koskettavat maahanmuuttajataustaisia ihmisiä muuta väestöä useammin.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten muistisairauksista ja niiden tunnistamisen vaikeuksista puhuttiin Suomen muistiasiantuntijoiden järjestämässä seminaarissa 18.9.2019.
