Melatoniinivalmisteiden käyttäminen on monelle suomalaiselle tuttu tapa lievittää uniongelmia. Se soveltuu monenlaisten nukkumispulmien lievittämiseen.
– Eräs käyttökohde on hyvin myöhäiseksi nitkahtanut uni-valverytmi eli myöhästyvän univaiheen oireyhtymä. Melatoniinin avulla on mahdollista hinata nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja jopa pari tuntia varhaisempaan suuntaan. Lisäksi melatoniini voi auttaa jetlagiin eli aikaerorasitukseen, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Nykytiedon mukaan melatoniinin käyttö on erittäin turvallista. Vakavia haittavaikutuksia ei tunneta.
− Melatoniinista puuttuvat perinteisten unilääkkeiden riskit eli riippuvuuden muodostuminen ja mahdollinen yliannostus. Tietyn rajan ylityttyä annoksen suurentaminen ei enää lisää melatoniinin vaikutusta,
Partonen sanoo, että hiljattain alkaneisiin lieviin uniongelmiin melatoniinia voi turvallisesti kokeilla omatoimisesti ilman reseptiä, kunhan noudattaa pakkauksen annostusohjetta.
− Mutta jos unettomuus on kestänyt yli kuukauden tai se on alkanut äkisti erittäin pahana, on syytä hakeutua lääkäriin. Näin voidaan tunnistaa sairaus tai muu mahdollinen taustasyy.
Muut lääkkeet eivät varsinaisesti estä melatoniinin käyttöä. Tosin Marevania tai muuta varfariinia verenohennuslääkkeenä käyttävien verenhyytymistekijöitä tulee seurata varsinkin alkuvaiheessa tavanomaista tarkemmin. Melatoniinin ottaminen täysin väärään vuorokaudenaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja silloin tapaturma-alttius saattaa kasvaa.
Raskaana oleville ja imettäville naisille melatoniinia ei suositella, mutta muutoin sitä voivat käyttää kaikenikäiset, myös lapset. Melatoniinin avulla hoidetaan nimenomaan lasten häiritsevää unettomuutta. Terve lapsi ei tarvitse melatoniinia unen kohentamiseen.
Liian suuret odotukset
Partosen mielestä melatoniin käytön suurin riski liittyy ylimitoitettuihin odotuksiin. Melatoniini ei ole mikään ihmekeino, joka ratkaisisi kaikki uniongelmat.
− Melatoniinista voi saada jonkin verran apua riittävän unen tai sopivan vuorokausirytmin saavuttamiseen. Kuitenkaan ei pidä unohtaa käyttää rinnalla tuttuja unettomuuden omahoitokeinoja: rauhoittavia iltarutiineja, sinivalon välttämistä ja niin edelleen.
Melatoniini laskee ydinlämpöä
Melatoniini on hormoni, jota esiintyy ihmisen elimistössä myös luonnostaan.
− Aivojen käpyrauhanen tuottaa melatoniinia yöaikaan. Edellytyksenä tälle on, ettei silmiin tule valoa. Lisäksi erittymistä säätelee sisäinen kello: keskellä päivää melatoniinituotanto ei käynnisty, vaikka ihminen syystä tai toisesta joutuisi pimeään, Timo Partonen selvittää.
Melatoniini löydettiin 1958, ja sen mahdollisuuksia lääkekäytössä tutkittiin tiiviisti 1970-luvun lopulta alkaen.
− Etenkin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa innostuttiin yrittämään vähän kaikenlaisten vaivojen hoitamista melatoniinin avulla.
Melatoniini saa kehon niin kutsutun ydinlämmön eli sisäelimien ympärillä vallitsevan lämpötilan laskemaan hieman. Tämä voimistaa väsymystä, edistää nukahtamista ja syventää unta.
Voimakkaimmillaan melatoniinin erittyminen on tyypillisesti sydänyöllä noin kello kahden – kolmen aikaan. Sen jälkeen määrä alkaa hiipua ja saavuttaa minimitason aamuun mennessä. Verenkierrosta melatoniini poistuu nopeasti.
Melatoniinituotanto on runsainta lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa. Aikuisiässä määrät alkavat laskea jyrkästi ja pienenevät edelleen iän myötä.
− Tämä lieneekin yksi selittävä tekijä sen yleisen ilmiön taustalla, että ikääntyneen uni muuttuu keveäksi ja katkonaiseksi. Muita syitä ovat esimerkiksi sairaudet, Timo Partonen kertoo.
Yksilöllinen vaihtelu on suurta. Joidenkin käpyrauhanen tuottaa erittäin runsaasti melatoniinia, kun taas toisilla määrät ovat nuorenakin pienempiä.
Melatoniinivalmisteen käyttö ei vaikuta elimistön omaan melatoniinituotantoon.
Reseptillä ja ilman
Melatoniinia voi ostaa Suomessa sekä reseptilääkkeenä että vapaasti ravintolisänä. Lääkkeeksi katsotaan vähintään kaksi milligrammaa melatoniinia per tabletti sisältävät valmisteet. Lisäksi resepti pitää olla aina, kun käyttötarkoituksena on unettomuuden hoito.
− Käsikauppavalmisteiden yleisin vahvuus meillä Suomessa onkin 1,9 milligrammaa, ja niitä saatetaan markkinoida unettomuuden sijaan esimerkiksi aikaerorasituksen oireiden lievittämiseen. Yhdysvalloissa melatoniinia on ollut aiemmin luvallista lisätä elintarvikkeisiin, mutta Euroopassa tämä ei ole ollut mahdollista.
Valmisteiden vahvuus vaihtelee 0,5 milligrammasta ylöspäin. Saatavilla on nopeavaikutteisia tuotteita, jotka nostavat veren melatoniinipitoisuutta nopeasti. Pitkävaikutteisista vaihtoehdoista puolestaan vapautuu melatoniinia elimistöön tasaisesti useiden tuntien ajan.
Timo Partosen mukaan melatoniinin käyttö reseptilääkkeenä on lisääntynyt selkeästi viime vuosina. Se on nykyään jo toiseksi määrätyin lääke unettomuuden hoidossa. Sen sijaan melatoniinia sisältävien ravintolisien suosiosta voi esittää vain arvauksia.
− Koottua tietoa ei ole saatavilla. Olisikin erittäin mielenkiintoista tietää myyntimäärien kehittymisestä.
Käytä melatoniinia oikein
- Melatoniini soveltuu monenlaisten nukkumispulmien lievittämiseen. Valitse oikea tuote ongelman mukaan.
- Nopeavaikutteiset valmisteet voivat auttaa, jos unta on vaikeaa saada ja nukahtaminen on ongelma.
- Pitkävaikutteiset tabletit taas saattavat vähentää unen katkonaisuutta ja keveyttä.
- Melatoniinitabletti kannattaa ottaa pari tuntia ennen toivottua nukahtamisaikaa – mieluiten kuitenkin viimeistään kello 22.
- Tehokkainta on käyttää melatoniinia perättäisinä iltoina mahdollisimman säännöllisesti samaan aikaan. Täyden vaikutuksen alkaminen saattaa kestää pari, kolme viikkoa.
- Melatoniinia voi käyttää turvallisesti viikkoja tai jopa muutamia kuukausia yhtämittaisesti. Kerta-annokset vaihtelevat yksilöllisen tarpeen mukaan 0,5 milligrammasta aina 10 milligrammaan saakka.
- Ajan myötä melatoniinin toleranssi saattaa kasvaa, eikä vanha annostus enää tunnu riittävän. Silloin käytössä kannattaa pitää taukoa mieluummin kuin nostaa annosta. Kuukauden kuluttua voi aloittaa uudelleen, jos apu tuntuu edelleen olevan tarpeen.
- Tavallisin melatoniinin aiheuttama haittavaikutus on päänsärky.
Lähde: Timo Partonen ja Käypähoito.fi
