Kömpelö lapsi ei ole huonokuntoinen – Vaihteleva liikunta kehittää motorisia taitoja

Uusi suomalaistutkimus osoittaa vanhan luulon vääräksi: Lasten motoriset taidot ja hyvä kestävyyskunto eivät ole toisistaan riippuvaisia.

lapsen motoriset taidot

Huonokuntoisempikin lapsi voi olla motorisesti taitava. Kuva: Mostphotos

Teksti Elina Kujala

Kömpelöiden lasten kestävyyskunto on samalla tasolla motorisesti taitavampien lasten kanssa.

– Tutkimuksessamme osoitettiin selkeästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä motorisisiin taitoihin, kun kehon koostumus huomioidaan asianmukaisesti. Kestävyyskunto ei myöskään näytä olevan vahvasti yhteydessä ylipainoon. Näyttää siis siltä, että huonon kestävyyskunnon roolia heikkojen motoristen taitojen ja ylipainon riskitekijänä on vahvasti liioiteltu, kertoo tohtori Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Haapala on myös Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti.

Vaihteleva liikunta motoriikan moottorina

Monipuolinen, motorisilta haasteiltaan ja kuormittavuudeltaan vaihteleva liikunta edistää motoristen taitojen kehittymistä, eikä se ole riippuvaista kestävyyskunnosta ja kehon rasvapitoisuudesta. Runsaampi liikunta ja vähäisempi paikoillaanolo voi suojata myös ylipainolta.

– Huonokuntoisempikin lapsi voi olla motorisesti taitava ja kömpelönkin lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistö voi olla hyvässä kunnossa. Lisäksi runsas ja monipuolinen liikunta ja paikoillaanolon vähentäminen ovat keskeisiä motoristen taitojen kehittymisen ja ylipainon ehkäisyn kannalta lapsuudesta alkaen, Haapala sanoo.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 332 iältään 7–11-vuotiaan lapsen kestävyyskunnon, kehon rasvapitoisuuden määrän ja motoristen taitojen yhteyksiä kahdessa eri tutkimusaineistossa.

Jyväskylän yliopisto

Monenlaista motorikkaa

Motoriset perustaidot jaetaan tasapainotaitoihin kuten kierimiseen, väistämiseen ja heilumiseen, liikkumistaitoihin kuten hyppelyyn, kiipeämiseen ja juoksuun sekä käsittelytaitoihin kuten pomputtamiseen ja heittämiseen. Lajitaidot tarkoittavat erilaisten motoristen taitojen yhdistämistä: juoksun ja hyppäämisen yhdistelmä on pituushyppy. Havaintomotoriset taidot tarkoittavat sitä, kuinka lapsi hahmottaa oman kehonsa ja sen osat suhteessa tilaan, aikaan ja voimaan.

Moto-taituriksi-opas, Mieli ry

Lapsen motoriikka kehittyy leikiten

Peili

Lapset seisovat pareittain vastakkain. Toinen tekee erilaisia liikkeitä, seisoo esimerkiksi yhdellä jalalla, menee kyykyyn tai nostaa kädet ylös, ja pari yrittää jäljitellä liikkeitä perässä. Muutaman minuutin jälkeen vuoroja vaihdetaan. Yhdessä aikuisen kanssa voi keksiä variaatioita. Entä jos kaikki liikkeet tehtäisiinkin varpailla seisten?

Lattia on laavaa

Pöydät, penkit ja tuolit ovat erinomaisia kiipeilytelineitä esteradalle. Rullalle kääritty matto ja tyynyjono auttavat, jos välimatka tuolilta toiselle on liian pitkä. Rataa kierretään eri tavoin peräkkäin ja jokainen saa vuorollaan keksiä tyyliin. Mennäänkö takaperin, kävelläänkö kuin karhut vai kontataanko? Ohittaa voi, mutta töniä ei saa!

Ihan spagettia

Lapset makaavat lattialla selällään. Ensin jännitetään koko keho tiukaksi ja mietiään, missä se tuntuu. Sitten rentoudutaan ja päästetään vartalo aivan lötköksi pötköksi. Keittäjä, aikuinen, voi käydä käsiä ja jalkoja heiluttelemalla tunnustelemassa, onko spagetti vielä aivan kovaa vai jo kypsynyt. Rooleja voidaan myös vaihtaa, välillä aikuinen voi olla spagettia ja lapsi keittäjä.

mieli.fi, oppijailo.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Elinluovutustahdosta kannattaa keskustella läheisten kanssa

Vulvodynia aiheuttaa jatkuvaa kipua – tarjolla moniammatillista hoitoa, joka tutkitusti auttaa

Flimmeri altistaa aivoinfarktille – se voi olla myös piilevä