Kohtuus on hyväksi suulle & suolistolle

Säännöllinen ateriarytmi on hyödyksi kokonaisterveydelle suusta suoleen. Tasapainotteluakin tarvitaan, sillä vatsa ja suu eivät aina ole yhtä mieltä ksylitolista ja vitamiinipommeina tunnetut tuoremehut pehmentävät kiillettä.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Ruokaviraston Ravitsemussuosituksen mukaan päivittäin on hyvä syödä neljästä viiteen ateriaa ja säännöllisin väliajoin: esimerkiksi aamupala, lounas, päivällinen ja yksi tai pari välipalaa.

Hampaat kestävät viidestä kuuteen ateriaa vuorokaudessa.

– Kunhan ne harjataan kahdesti vuorokaudessa fluorihammastahnalla ja välit puhdistetaan säännöllisesti, eikä napostella näiden aterioiden välissä tai juoda janoon mehuja, hammaslääkäri Hannu Hausen muistuttaa. Hän toimii Hammaslääkäriliitossa asiantuntijahammaslääkärinä.

Terveydellistä syistä ihminen voi joutua syömään suosituksia tiheämmin ja pienempiä annoksia, esimerkiksi lihavuusleikkausten jälkeen.

– Tällöin on hyvä käydä hammasammattilaisen kanssa läpi ne konstit, miten hampaita voidaan suojata, esimerkiksi lisäämällä harjauskertoja tai käyttämällä fluorituotteita.

Erosiivinen kuluminen on yleistä kasvissyöjillä

Kasviksia – juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä – tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Nyrkki- tai pikemminkin kourasääntö on kuusi kourallista.

Yhä useampi vähentää lihansyöntiä tai luopuu siitä kokonaan. Runsas ja monipuolinen kasvisten syönti edistääkin tutkitusti terveyttä monella tapaa. Kasvispainotteisella ruokavaliolla on kiistatta monia etuja, muun muassa riittävä kuidun ja vähäinen tyydyttyneen rasvan saanti. Tutkitusti runsaasti kasviksia syövät ovat hoikempia ja heillä on paremmat veren rasva-arvot, matalampi verenpaine sekä vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja kakkostyypin diabetesta kuin muilla.

Yleinen, mutta kenties vähemmän tunnettu ongelma kasvissyöjillä on hampaiden erosiivinen kuluminen. Sen aiheuttamat vauriot syntyvät, kun hapan ruoka tai juoma pehmentää hammaspintoja ja sitä seuraava kovan ruoan pureskelu kuluttaa pehmennyttä pintaa.

Suomalaistutkimuksessa eroosiota todettiin 77 prosentilla lakto-ovovegetaristeista (kasvissyöjät, joille maistuvat myös maitotuotteet ja muna) ja 10 prosentilla sekasyöjistä.

– Sitruunahappo on hampaiden kannalta pahin kiilteen syövyttäjä, kertoo Hausen.

Muita hammaskiillettä pehmentäviä happoja ovat esimerkiksi omenahappo, viinirypäleiden sisältämä viinihappo, kolajuomien sisältämä fosforihappo sekä askorbiinihappo, jota on muun muassa sitrushedelmissä ja imeskeltävissä vitamiinivalmisteissa.

Sitrushedelmät voivat myös ärsyttää vatsaa ja pahentaa refluksivaivoja.

 Hedelmät paloina, ei mehuina

Hampaiden kannalta on parempi nauttia hedelmät palasina kuin mehuina.

– Pureskelu lisää syljeneritystä ja sylki neutraloi happoja. En suosittele mehuja ja virvoitusjuomia janojuomiksi tai siemailuun. Aterioiden yhteydessä mehua voi nauttia kohtuullisesti, esimerkiksi lasillisen, silloin se sekaantuu syötävään ruokaan, eikä haitallinen vaikutus ole niin suora.

– Maustamattomat kivennäisvedet ovat hampaiden kannalta ok. Kuplivien kivennäisvesien hiilihappokaan ei ole hampaille haitallista.

Aina hampaille haitallinen happo ei ole peräisin ruoasta, vaan se voi tulla myös mahaontelosta happamina röyhtäisyinä.

Voiko eroosiota ehkäistä ksylitolilla?

– Ei. Happamien juomien ja ruokien aiheuttama ”happokylpy” on eri asia kuin kariesbakteerien aineenvaihdunnan seurauksena syntyvä paikallinen happohyökkäys. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen, kun hampaiden pinnoilla viihtyvät kariesbakteerit lopettavat hapon tuottamisen. Ksylitoli ei kuitenkaan pysty sellaisenaan neutraloimaan suuhun viedyn ruoan tai juoman sisältämiä happoja, Hausen selvittää.

Ksylitolipastillien imeminen ja -purkan pureskelu stimuloivat kuitenkin syljen eritystä, ja sylki sisältää paljon hampaita suojaavia ainesosia.

– Kuivassa suussa kemiallinen syöpyminen tapahtuu helpommin, jos ei ole riittävästi suojaavaa sylkeä, joka pystyisi puskuroimaan happamuuden vaikutuksia.

–  Vedellä purskuttelemalla voi syönnin jälkeen poistaa suusta ruoantähteitä, mahdolliset happamat juomat ja ruoat mukaan lukien, Hausen vinkkaa.

Ei pastilliaskia yhdellä kertaa

Ksylitolituotteet maistuvat yleensä hyvältä, ja helposti voi tulla himo hotkia niitä liikaa. Ksylitolia olisi hyvä käyttää päivittäin ainakin viisi grammaa, mikä vastaa kuutta täysksylitolipurkkatyynyä.

Ksylitoli imeytyy ruoansulatuskanavassa hitaammin ja epätäydellisemmin kuin tavallinen sokeri, joten se voi aiheuttaa vatsavaivoja, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Näitä toiminallisia ongelmia voi yrittää ehkäistä nauttimalla päivittäisen ksylitoliannoksensa pienissä erissä.

– Päivittäisannoksen jakaminen vähintään kolmeen aterioiden jälkeen tapahtuvaan

nauttimiskertaan on myös se juju hammasvaikutusten osalta, Hausen sanoo.

– Lapsilla tavoiteannokseen pyritään asteittain. Aloitetaan pienillä annoksilla ja annetaan vatsan tottua.

Ksylitolin terveysvaikutukset eivät rajoitu vain hampaisiin. Suomalaistutkimuksen mukaan säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetty ksylitoli vähentää myös äkillisiä välikorvatulehduksia.

Lähteet: Kasvisruokavalio ja suun terveys, Hampaiston kuluminen (attritio ja abraasio) ja kiilteen liukeneminen (eroosio), Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio, Duodecim Terveyskirjasto, Ksylitoli, Hammaslääkäriliitto Ksylitoli äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisyssä, Duodecim Käypä hoito, Terveyttä edistävä ruokavalio, Ruokavirasto, Refluksitauti, Terveyskirjasto Duodecim

Sinua voisi kiinnostaa myös

Toispuoleisen alaselkäkivun syy saattaa olla SI-nivelen häiriö

Uusi suositus: Yli 50-vuotiailla tulisi olla mahdollisuus vähentää yötyötä

Vaimea tulehdus on elimistön varoitusmerkki, joka on syytä ottaa vakavasti