Kaaos mielessä ja kodissa voi olla keräilypakkoa – Ammattiapu on usein tarpeen

Tarpeettoman tavaran pois heittäminen on keräilypakkoa sairastavalle mahdotonta. Keräilypakko alkaa usein teini-ikäisenä. Se voi olla myös masennuksen oire tai seurausta aivoja rappeuttavasta muistisairaudesta.

Aivoja rappeuttavat muistisairaudet voivat aiheuttaa pakonomaista keräilyä. Tilanne voi edetä nopeasti huonoon suuntaan. Kuvitus: Matti Westerlund

Teksti Mari Frisk

Koti saa olla asutun näköinen ja on normaalia kiintyä tavaroihin. Pakonomainen kyvyttömyys heittää pois tavaraa ja suunnitelmallinen keräilyharrastus ovat kaksi eri asiaa.

Normaalin piikkiin menee myös se, että ei raaski luopua pieneksi käyneistä vauvanvaatteista tai ehdi raivata pihavarastoa kerran vuodessa.

– Joku voi kerätä esineitä, jotka muiden ihmisten mielestä ovat merkityksettömiä, silloinkaan kyse ei ole keräilypakosta, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Korkeila. Hän työskentelee psykiatrian professorina Turun yliopistossa.

– Haitalliseksi keräily muuttuu silloin, kun se on pakonomaista.

Taustalla geneettinen alttius

Pakonomainen keräily alkaa yleensä nuoruudessa ja yltyy vuosien myötä. Sitä pidettiin pitkään yhtenä ilmentymänä pakko-oireisesta häiriöstä eli OCD:sta (obsessive compulsive disorder). Uusimpien tutkimusten mukaan keräilypakko voi olla myös oma sairautensa.Yhdysvalloissa käytetyssä DSM5-tautiluokituksessa sille on jo erillinen diagnoosinsa.

– Tällä hetkellä Suomessakin käytössä olevassa WHO:n ICD-10-luokituksessa ei ole diagnoosia keräilypakolle, vaan se luokitellaan pakko-oireisen häiriön alle. Pian uudistuvassa luokituksessa tämän tyyppinen diagnoosi tulee olemaan, Korkeila kertoo.

Keräilypakko esiintyy usein samanaikaisesti muiden mielenterveyden häiriöiden tai psykoottisten sairauksien kanssa tai niiden oireena. Näitä häiriöitä ovat esimerkiksi masennus, ahdistushäiriöt, mukaan lukien juuri OCD sekä syömis- tai tarkkaavuushäiriöt.

– Jos keräilypakko on ilmaantunut esimerkiksi masennuksen jälkeen, helpottuu se sitä mukaa, kun masennusta saadaan hoidettua.

Aivoja rappeuttavat muistisairaudet voivat aiheuttaa pakonomaista keräilyä. Tilanne voi edetä nopeasti huonoon suuntaan.

– Keräilypakko voi tulla aivan uutena oireena, vaikka ihminen olisi aiemmin pitänyt huolta kodistaan, Korkeila toteaa.

Tutkimusten mukaan pakonomainen keräily on osittain geneettistä. Traumaattinen tai stressaava tapahtuma tai elämänvaihe voi laukaista keräilypakon, jos siihen on perinnöllinen alttius.

Hamstraus ei tuo nautintoa

Keräilypakosta kärsivän koti on siivoton ja siellä haisee pahalle. Nimenomaan asunnosta tulvahtava lemu voi kertoa naapureille, että kaikki ei ole kunnossa.

– Ihminen voi adaptoitua ihan järkyttäviin hajuihin. Aistit sopeutuvat, kun jätettä kertyy pikkuhiljaa. Muistisairauksiin kuuluu muutenkin hajuaistin heikkenemistä.

Keräilypakossa kyse ei ole nautinnosta. Päinvastoin, usein taustalla on tiedostamaton tarve hallita uhkaa ja negatiivisia tunteita.

– Kaikilla ahdistus ei kuitenkaan ole ilmeistä. Ihminen saattaa ymmärtää, että tämä on absurdia, mutta ei voi pakolleen mitään omin keinoin, Korkeila sanoo.

Miten keräilypakko eroaa shoppailuvimmasta?

– Ostosriippuvuudessa ihminen ostelee kaikenlaista, koska itse ostamistapahtuma on nautinnollinen ja koukuttava. Esine menettää kuitenkin arvonsa heti, kun sen omistaa ja taas pitää hankkia uutta, Korkeila taustoittaa.

Jyrki Korkeila ei usko, että keräilypakon esiintyvyys vähenisi, kun sota-aikojen säännöstelyn ja elintarvikepulan kokeneet ihmiset kuolevat.

– Vanhemmalle sukupolvelle tyypillisessä varautumisessa, kuten kuivamuonan keräämisessä tai säästeliäisyydessä ei ole kyse keräilypakosta.

Käytettyjä nenäliinoja & lemmikkien raatoja

Googlaamalla löytää hetkessä kuvia siivottomista asunnoista, joissa tuskin pystyy kulkemaan saastan reunustamia polkuja pitkin. Kuvia tarkastelemalla erottuu mainospostia, ruokapakkauksia, asiakirjoja, vaatteita, riepuja…

– Eräässä urani aikana eteen tulleessa tapauksessa asunnon työhuone oli täynnä muovipusseja. Niissä oli käytettyjä nenäliinoja, Korkeila muistelee jatkaa: – Ei ole tavatonta, että pinojen välistä löytyy myös ulostetta ja kuolleiden lemmikkien raatoja.

– Jos keräilypakko on muun häiriön oire, se on yleensä lievempi.

Kodin valtaava valtava roinaröykkiö on myös turvallisuusriski esimerkiksi tulipalojen ja tuholaiseläinten kannalta. Puhumattakaan ihmisille aiheutuvista terveysriskeistä.

Jäykkyys ja joustamattomuus näkyvät keräilypakossa

– Kun pakonomainen keräily on vakavaa, on elämässä yleensä muitakin vaikeuksia. Kyky toimia organisoidusti on vähentynyt, mikä aiheuttaa ongelmia työelämässä.

Monella keräilypakosta kärsivällä on toiminnanohjaukseen ja työmuistiin liittyviä haasteita.

– Keräilypakkoa sairastava on mahdoton asuinkumppani. Hän on usein toimintatavoissaan jäykkä, eikä jousto löydy, mikä vaikeuttaa vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita.

Sen sijaan keräilypakkoa sairastavalla voi olla seuranaan hallitsematon lauma lemmikkejä. – Kokemus on opettanut, että jos ihmisellä on kymmeniä kissoja, on taustalla usein jonkinasteinen keräilypakko.

Ulkopuolinen apu on usein tarpeen

Harva hakee apua nimenomaan keräilypakkoon, vaan päätyy psykiatrin tai psykologin pakeille muusta syystä, ja ongelma tulee ilmi keskustelun myötä. Hoito on haastavaa, jos ihminen ei tunne itseään sairaaksi

– Lievemmässä muodossa ihminen voi tiedostaa tilanteensa ja hävetä sitä, Korkeila sanoo.

Ulkopuolinen apu on usein edellytys sille, että ihminen pääsee elämässään eteenpäin. Ympäristön puuttuminen tilanteeseen on tärkeää myös turvallisuus- ja hygieniasyistä.

Muistisairaiden kohdalla tilanteen huomaavat yleensä ensin omaiset. Kaikilla ei kuitenkaan ole perhettä, ja joskus tilanne havaitaan vasta, kun vanhus tulee kotihoidon asiakkaaksi.

Korkeila kehottaa lähihoitajia ottamaan yhteyttä lääkäriin, jos vanhuksen käytöksessä tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat viitata keräilypakkoon. Siivottomuudessa kyse voi olla myös uupumisesta.

– Sitten katsotaan, onko taustalla sairaus, joka voidaan hoitaa tai jonka kulkuun voidaan vaikuttaa. On tärkeää myös kysyä, jos ihminen suostuisi ottamaan vastaan siivousapua.

Hoivakotiin muutto on keräilypakkoa sairastavalle vanhukselle suuri stressitekijä.

Keräilypakkoa hoidetaan kognitiivisella käyttäytymisterapialla. Sen tavoitteena on muun muassa tunnistaa ja haastaa omia pinttyneitä ajatusmalleja ja uskomuksia. Lääkitys voidaan lisätä terapian tueksi, jos taustalla on masennusta tai ahdistushäiriö. Tällöin lääkkeenä käytetään tavallisesti selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä eli SSRI-lääkkeitä.

Keräilypakkoalkaa usein nuorena ja pahenee iän myötä

  • Se voi alkaa myös aivoja rappeuttavan muistisairauden seurauksena.
  • Pakonomaista keräilyä esiintyy noin yhdellä tai kahdella sadasta. Se saattaa olla lievää ja liittyä muuhun mielenterveyden häiriöön tai sairauteen.
  • Keräilypakko on eri asia kuin keräilyharrastus, porttiteoria ei päde tässä asiassa.
  • Keräilypakon tarkkaa syytä ei tiedetä. Perinnöllinen alttius, muut mielenterveydenhäiriöt ja traumaattiset kokemukset kasvattavat sairastumisriskiä.
  • Pakonomaista hamstraamista hoidetaan kognitiivisella käyttäytymisterapialla, ja tukena voi olla SSRI-lääkitys.

Riskeinä tulipalot ja onnettomuudet

  • Kodin valtaava valtava roinaröykkiö on turvallisuusriski tulipalon kannalta.
  • Ruokapakkauksiin jääneet mädäntyneet elintarvikkeet voivat tuhota talon rakenteet ja pilata ilmanvaihdon.
  • Saastaisuus kerää myös tuholaisia ja taudit voivat levitä.
  • Täyteen ahdetussa asunnossa on suurempi riski kaatuilla ja tavarapinot voivat pudota asukkaan päälle. Tämä on ongelmallista erityisesti, jos ihminen on iäkäs ja muistisairas tai hänellä on fyysisen toimintakyvyn ongelmia.
  • Vajaaravitsemus ja huono hygienia ovat todellisia riskejä, jos keittiötä ei voi enää käyttää ruoanlaittoon ja kylpyhuonetta peseytymiseen.
  • Häätö voi uhata hamstraajaa.
  • Jos asunnossa on lemmikkejä, voi kyseeseen tulla myös eläinsuojelurikossyyte.

Lähteinä käytetty myös: Keräilypakko, Matti O. Huttunen, Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2015;131(15):1340-4, Hoarding, Mayo Clinic, mayoclinic.com

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Flimmeri altistaa aivoinfarktille – se voi olla myös piilevä

Uusi tehohoito pakko-oireisiin – HUSin johtava psykologi Hannamari Heino kertoo, mistä menetelmässä on kyse

Painonhallinta auttaa uniapneaa sairastavaa