Glaukooma on salakavala silmäsairaus, jonka syytä ei tiedetä

Näkökenttää kaventava glaukooma löydetään usein sattumalta silmälääkärin tarkastuksessa.

Glaukoomassa näkökenttä kapenee mutta näön tarkkuus ei muutu. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Glaukoomapotilaiden kohtaaminen on arkea silmätautien erikoislääkärille Ilkka Puusaarelle Silmäasemalta. Sairaus on elinikäinen ja vaatii seurantaa, joten potilaita käy vastaanotolla päivittäin.

Uudet tapaukset tulevat usein vastaan sattumalta, vaikka diagnoosia osataan myös odottaa.

– Moni tulee silmälääkäriin herkästi, jos suvussa on glaukoomaa ja tiedetään, että joku on menettänyt näkönsä sen takia. Harvalta heistä löytyy glaukoomaa, vaikka sairaus on vahvasti periytyvä.

Glaukooma on alkuvaiheessa oireeton, eikä sitä voi tunnistaa ilman silmälääkärin tarkastusta. Säännölliset tarkastukset ovat tärkeitä, sillä hoitamattomana glaukooma on sokeuteen johtava sairaus.

– Suomessa ja muualla länsimaissa sairaus tunnistetaan yleensä ajoissa ja oikeanlainen hoito pysäyttää sairauden etenemisen tai ainakin hidastaa sitä tarpeeksi, että suurin osa potilasta ei saa vakavaa näkövammaa.

Seurauksena putkinäkö

Glaukooman edetessä näkökenttä alkaa kaventua reunoiltaan ja siihen muodostuu sokeita pisteitä. Näön tarkkuus ei välttämättä heikkene lainkaan, ja koska ihminen sopeutuu hitaisiin muutoksiin, muutosta ei huomaa ennen kuin se alkaa haitata arkea.

Näkökenttä kapenee
mutta näön tarkkuus ei muutu.

– Näkökentästä täytyy puuttua yleensä yli puolet ennen kuin ihminen itse kiinnittää tilanteeseen huomioita.

Kapeallakin näkökentällä voi nähdä kauas, ja esimerkiksi lukeminen todennäköisesti sujuu, mutta liikenteessä ja varsinkin auton ratissa ääreisnäön puutteet aiheuttavat vaaratilanteita.

Mainos

– Eräälle potilaalle vaimo oli pidempään huomautellut, että autoillessa tämä kääntelee päätään risteyksissä pitkälle vasemmalle ja oikealle kuin pöllö. Glaukoomadiagnoosi antoi selityksen tälle toiminnalle. Näkökenttä oli ehtinyt kaventua sen verran, että potilas ei enää nähnyt kunnolla sivuille, Puusaari kertoo.

Sairastumiseen ei voi itse vaikuttaa

Näkökentän kapeneminen johtuu silmän näköhermon pään ja verkkokalvon hermosäikeiden vaurioitumisesta. Silmänpainetta ylläpitää kammioneste, joka virtaa silmän läpi.

– Silmässä pitää olla jonkin verran painetta, jotta se on kimmoisa eikä painu kasaan, jos sitä hieroo tai siihen osuu jotakin. Jos paineensäätely ei toimi enää normaalisti, paine voi kasvaa tarpeettoman suureksi. Jos paine on huomattavan korkea, silmä voi tuntua sormella luomen läpi tunnustellen kovalta.

Ennen nykyaikaisia mittausvälineitä glaukooma todellakin diagnosoitiin aivan kirjaimellisesti näppituntumalla.

Se, minkä verran painetta silmä kestää, on yksilöllistä. Tilastollisesti normaali silmänpaine vaihtelee noin 10 ja 20 elohopeamillimetrin (mmHG) välillä. Useimmiten glaukoomapotilailla silmänpaine on kohollaan, mutta kohonnut silmänpaine ei aina tarkoita, että ihmisellä olisi glaukoomaa. Vastaavasti osalla glaukoomapotilasta silmänpaine on normaali.

– Silmän paineensäätelyjärjestelmä on siinä mielessä vähän samanlainen kuin verenpaineen, verensokerin tai kolesterolin säätely, että vanhemmiten nämä järjestelmät menevät osalla meistä epäkuntoon. Selvää syytä siihen, miksi silmänpaine nousee tai miksi joidenkin elimistö sietää painetta paremmin, ei tiedetä.

Toisin kuin verenpainetaudissa tai korkeassa kolesterolissa, glaukooman puhkeamiseen ei elintavoilla voi merkittävästi vaikuttaa.

Lääkehoitona silmätipat

Glaukooman ainoa tunnettu tehokas hoitomuoto on silmänpaineen alentaminen. Perinteisesti painetta on alennettu päivittäin käytettävillä silmätipoilla. Viime vuosina rinnalle on tullut laserhoito. Kymmenisen minuuttia kestävän toimenpiteen teho kestää joitain vuosia. Viimesijainen hoitomuoto on leikkaus.

Jotkin glaukoomalääkkeet
kihartavat ripsiä.

Glaukooman STL-laserhoitoa voi Ilkka Puusaaren mukaan yksinkertaistaen verrata räystäskourujen puhdistamiseen: toimenpide ei vahingoita rännejä ja vesi virtaa sen jälkeen jonkin aikaa paremmin.

– Silmäkään ei toimenpiteestä kulu eikä vaurioidu, mutta laserin vaikutus on rajallinen. Laserhoito on uusittava noin viiden vuoden välein, mutta joillain sen teho kestää vain kaksi tai kolme vuotta.

Laserhoito vaikuttaisi olevan monille parempi vaihtoehto kuin silmätipat, joilla on useita tunnettuja haittavaikutuksia.

– Tipat ovat vahvoja aineita, joiden on imeydyttävä silmän pinnalta nopeasti. Tavallisin sivuvaikutus on kirvely. Ikäihmisillä on muutoinkin kuivat ja ärtyneet silmät, ja tipat voivat lisätä oireilua.

Osa oireista yllättää.

– Jotkin lääkkeet tuuhentavat ripsiä. Osa tykkää siitä, osalla ripset kihartuvat ja kutittavat silmiä. Silmät voivat myös tummentua ja vihreät silmät voivat alkaa taittua ruskeaan päin. Osalla myös silmänympärykset voivat tummentua.

Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos glaukooman hoidossa on käytössä beetasalpaajatipat.

– Tipat menevät silmästä verenkiertoon ja jos syke ja verenpaine ovat ennestään matalat, voi seurauksena olla huimausta tai jopa hengenvaara.

Sairaus yleistyy, kun väestö vanhenee

Glaukooman syytä ei tiedetä, mutta joitakin riskitekijöitä tunnetaan. Tärkeimmät niistä ovat ikä ja perinnöllisyys. Säännöllisiä silmälääkärin näöntarkastuksia suositellaankin kaikille yli 40-vuotiaille ja erityisesti silloin, jos sairautta esiintyy suvussa.

– Mittaustulokseen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi sarveiskalvon paksuus, ja erilaiset mittarit antavat hieman erilaisia tuloksia. Säännöllisten mittaamisten tuottama hoitohistoria kertoo silmänpaineen sopivan tason.

Vaikka glaukooma voi puhjeta missä iässä tahansa, riskit alkavat kasvaa keski-iässä. Suurin osa glaukoomapotilaista on yli 65-vuotiaita, ja väestön ikääntyminen lisää sairastuneiden määrää.

Glaukoomaa sairastavien tarkkaa määrää ei tiedetä. Kelan tilastojen mukaan glaukooman lääkekorvausta sai viime vuoden lopussa lähes 97 000 potilasta. Glaukoomaa sairastavia suomalaisia arvioidaan olevan yli puolet enemmän, sillä suurin osa sairastaa tautia tietämättään.

Ilkka Puusari muistuttaa, että diagnoosin voi varmentaa vain silmälääkäri.

– Monessa paikassa tarjottava silmäpohjan valokuvaus ei korvaa hermosäikeiden valokerroskuvausta ja lääkärin arviota.

Viherkaihi on vanhentunut

Glaukooma on aikaisemmin tunnettu nimillä silmänpainetauti ja viherkaihi. Molempia nimiä pidetään vanhentuneina. Varsinkin nimitys viherkaihi on harhaanjohtava, sillä se on aivan eri sairaus kuin silmän linssin samentumista aiheuttava harmaakaihi.

– Molemmissa sairauksissa näkö heikkenee, ja kun sairauden syytä ei ole tiedetty, molempia on ehkä siksi kutsuttu samalla nimellä, silmätautien erikoislääkäri Ilkka Puusaari arvelee.

Viherkaihin väriin viittaava alkuosa on mahdollisesti peräisin siitä, että pitkälle edetessään se saattaa joidenkin silmissä näyttää vihertävältä.

Glaukooman kutsuminen silmänpainetaudiksi on ymmärrettävämpää. Sairauden syynä on usein kohonnut silmän sisäinen paine. Se ei kuitenkaan ole sairaudessa niin yleistä kuin aikaisemmin on luultu. Noin 30–50 prosentilla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaali. Vastaavasti silmänpaine voi olla kohollaan myös ilman glaukoomaa.


Glaukooma kiinnostaa tutkijoita

Glaukooman geneettistä mutta myös perustutkimusta tehdään paljon. Sairaus kiehtoo, koska sen syytä ei vielä tiedetä. Suomessa se on silmänpohjan ikärappeuman jälkeen suurin näkövammaisuuden aiheuttaja.

Glaukooma on myös monimuotoinen sairaus, jolla on kymmeniä alatyyppejä. Yleisimmät ovat avokulmaglaukooma ja ahdaskulmaglaukooma.

Glaukooman riskitekijöistä on selvitetty yhteyttä esimerkiksi diabetekseen, likinäköisyyteen ja kohonneeseen verenpaineeseen. Toisaalta myös hyvin alhainen verenpaine saattaa olla glaukooman riskitekijä.

Myös yhteyttä uniongelmiin on selvitetty. Uutispalvelu Duodecim kertoi viime vuoden lopulla brittitutkimuksesta, jonka mukaan glaukooman riski saattaa olla kohonnut ihmisillä, jotka kuorsaavat tai kärsivät unettomuudesta tai päiväväsymyksestä. Havainto viittaa siihen, että uniongelmat altistavat mahdollisesti glaukoomalle. Silmänpaine on yleensä korkeimmillaan makuuasennossa.

–  Mahdollinen syy-yhteys uniapnean ja glaukooman välillä liittyy alhaiseen veren happisaturaatioon. Nukkuessa verenpaine on matala ja silmänpaine on korkea eli veri kiertää silmässä heikommin. Jos lisäksi uniapneapotilaalla veri on heikommin hapettunutta, on ymmärrettävää, että hermosolut voivat olla ihan kirjaimellisesti heikossa hapessa, Ilkka Puusaari pohtii.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vääntääkö reissun jälkeen vatsasta? Salmonella voi olla turistin tympeä tuliainen

Työpaikalta saatu syyhy on ammattitauti – Hoito vaatii oikeat lääkkeet ja perusteellisen siivouksen

Hammaspeikon sokerinen sielunelämä – Reikä hampaassa ei välttämättä oireile ollenkaan