Kun kuukautiset ovat tulossa, kohdun limakalvo turpoaa paksummaksi. Jos samankaltaista limakalvoa on päässyt kasvamaan kohdun ulkopuolelle, munasarjoihin, virtsarakkoon, suolistoon tai palleaan, elimistö saattaa mennä hälytystilaan. Silloin ei puhuta enää kuukautiskivuista. Endometrioosikivuissa hartiaan pistää, jalat kramppaavat, suolisto on sekaisin ja vessassa käynti sattuu. Tavallisena arkipäivänä työmatka saattaa keskeytyä, sillä kivut ovat niin kovat, että seinästä on otettava tukea.
– Särkylääkkeet eivät aina auta, vaan kipu voi olla niin voimakasta, että sen takia on yksinkertaisesti jäätävä kotiin lepäämään, naistentautien erikoislääkäri Päivi Härkki toteaa.
Härkki on hoitanut endometrioosipotilaita Helsingin Naistenklinikalla 20 vuotta. Endometrioosi on yleinen naistensairaus, Suomessa sitä sairastaa noin 200 000 naista.
– Monesti potilaideni kuukautiset ovat olleet aivan alusta saakka hyvin voimakkaat ja niiden takia on jätetty työ- ja koulupäiviä väliin.
Moni nainen on myös tottunut kuulemaan, että kuukautiskipunsa pitäisi kestää paremmin. Kipuja on saatettu pitää tavallisina, vaikka ne rajoittaisivat merkittävästi elämää.
Ilmarinta joka kuukausi
Tyypillinen Härkin vastaanotolle saapuva potilas on 20-30 -vuotias nainen, joka on kärsinyt voimakkaista kivuista jo pitkään, syönyt paljon särkylääkkeitä sekä kokeillut hormoneita joko ehkäisykeinona tai endometrioosin oireisiin.
Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Joidenkin naisten vatsaontelo on pullollaan endometrioosipesäkkeitä, mutta kivut ovat hallinnassa, toisilla muutaman millinkin esiintymä saattaa aiheuttaa piinaavaa kroonista särkyä. Yleisimpiä endometrioosin oireita ovat voimakkaat ja erityisesti kuukautisten aikaan esiintyvät lantion kiputilat, mutta sairaus voi aiheuttaa myös esimerkiksi toistuvan ilmarinnan, hartiapistosta tai veristä ulostetta ja virtsaa. Melko tyypillistä on, että endometrioosi tekee vessassa käymisestä tuskallista. Pelkkä pissalla käyminen saattaa laukaista voimakkaat kipukrampit jaloissa tai palleassa saakka.
Pelkkä pissalla käyminen saattaa laukaista voimakkaat kipukrampit jaloissa tai palleassa saakka.
Kipujen lisäksi endometrioosi voi vaikeuttaa seksielämää ja aiheuttaa lapsettomuutta. Usein endometrioosipotilailla on alttius sairastua myös esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan, migreeniin ja vulvodyniaan.
Tunnista kipu
Härkki muistuttaa, että endometrioosikivut eivät ole ainoastaan kuukautiskipuja. Tätä on teroitettava myös endometrioosipotilaille. Liian usein naiset vastaavat, että kuukautisten aikana ei ole niihin liittyviä kipuja. Kun kipu tuntuukin vessassa käydessä tai yhdynnässä, sitä ei osata liittää endometrioosiin.
Naiset hakevat hartiapistokseen apua fysioterapiasta gynekologin sijaan.
– Koska oireet ovat niin laaja-alaisia, naiset hakevat esimerkiksi hartiapistokseen apua fysioterapiasta gynekologin sijaan. Jokaisen lääkärin tulisi huomioida, että jos oireet toistuvat kerran kuussa kuukautisten aikaan, kyseessä on todennäköisesti gynekologinen vaiva.
Tulevaisuuden lääkkeet
Tällä hetkellä endometrioosipotilaita hoidetaan särkylääkkeillä, leikkaushoidoilla, hormonihoidoilla ja ei-lääkkeellisillä kivunhoitomenetelmillä. Ylimääräisen endometrioosikudoksen poistaminen leikkauksella ei aina auta kipukokemuksiin. Joskus endometrioosi kasvaa sitkeästi takaisin. Joskus aivot ovat jo niin tottuneet kipuun, että hälytysjärjestelmä jää päälle, vaikka kivun aiheuttaja on poistettu. Herkistynyttä kipusäätelymekanismia rauhoitetaan nykyään niin kutsutuilla hermokipulääkkeillä.
– Tavoitteenamme on tarjota apua potilaille, joille on jäänyt endometrioosista krooninen kipu. Naistenklinikalla testataan osana monikeskustutkimusta nyt myös uutta, hermoston tulehdustilaan vaikuttavaa särkylääkettä.
Parhaita hormonihoitotuloksia endometrioosin pysäyttämiseksi on tähän mennessä saatu pistettävällä lääkkeellä. Apteekkeihin on juuri tullut ensimmäistä kertaa saataville sama valmiste tablettimuodossa. Lääke ei ole vielä Kela-korvauksen piirissä.
– Suun kautta otettavia lääkkeitä on tulossa vielä lisääkin markkinoille. Vaativammat pistoshoidot ovat siis mahdollisesti jäämässä historiaan, Härkki kertoo.
Kaukana tulevaisuudessa siintää myös mahdollisuus rajoittaa endometrioosin kasvua kehossa lääkkeillä, jotka estävät esimerkiksi uusien verisuonistojen muodostumista. Tällaisia lääkkeitä on jo käytössä syöpäpotilailla. Härkki kuitenkin toteaa, että on vielä pitkä matka siihen, että lääkkeitä voisi turvallisesti käyttää parikymppinen, raskautta toivova nainen.
Oikean hoidon löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja eri hormonivalmisteiden testaamista.
Oikean hoidon löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja usein eri hormonivalmisteiden testaamista. Jos sopivaa hormonia ei löydy, jäljelle jäävät särkylääkkeet ja kipua lievittävät tukikeinot kuten lantion alueen fysioterapia, tens-laite, akupunktio ja lämpöterapia. Usein endometrioosipotilaiden lantion alue on kipujen vuoksi kiristynyt, mikä lisää kivun tuntemuksia.
Osa potilaista on saanut apua kipuihin myös ruokavaliotaan muuttamalla. Suoliston ja kipukeskuksen yhteys on lääketieteelle vielä epäselvä, eikä kaikille sopivaa reseptiä ole olemassa.
– Joku saa apua maitotuotteista luopumalla, toinen lopettaa vehnän syömisen.
Härkin mielestä on tärkeintä kuunnella potilaan kokemusta tarkkaan ja kertoa, että hänen auttamisekseen on olemassa paljon erilaisia keinoja.
– Suurimmassa osassa tapauksista jokin hoitokeinoista auttaa.
Hoito on kehittynyt
Aikaisemmin endometrioosi kiinnosti vain pientä lääkärien piiriä, mutta nyt sen hoitoon on valmius kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Niissä vaikean endometrioosin kanssa elävät naiset pääsevät moniammatillisen tiimin hoidettavaksi. Naistentautien erikoislääkäri, endometrioosihoitaja, kipulääkäri, psykologi, seksuaaliterapeutti ja fysioterapeutti auttavat hyvän hoitopolun löytämisessä. Erityisesti psykologin tuki on Härkin mukaan monille naisille tärkeä.
Psykologin tuki on monille naisille tärkeä, sillä pitkään jatkunut kipu voi tehdä arjesta todella raskasta.
– Pitkään jatkunut kipu rasittaa mieltä ja voi tehdä arjesta todella raskasta, joskus jopa mahdotonta.
Joissakin tapauksissa endometrioosipotilasta auttaa myös sairaalan kautta järjestetty sosiaalityön ammattilainen, sillä krooninen kipu saattaa joskus romahduttaa elämän perusrakenteet.
Härkki toivoo, että myös terveyskeskuksissa olisi jo valmius hoitaa lievempää endometrioosia sairastavia.
