Diabeteksen lisäsairaudet koettelevat jalkoja – jalkainfektiot vaativat eniten hoitopäiviä sairaalassa

Ilman insuliinia elimistö ei pysty säätelemään energia-aineenvaihduntaansa. Insuliini säätelee terveellä ihmisellä jatkuvasti elimistön sokerin ja rasvan käyttöä ja eri valkuaisaineiden rakentumista tarpeen mukaan. Diabeteksesta puhutaan, kun insuliinin tuotanto on lakannut kokonaan, vähentyy tai sen vaikutus elimistössä jää puutteelliseksi.

diabetes jalkojen hoito

Tyypin 1 diabetesta, jossa haiman insuliinihormonin tuotanto loppuu kokonaan autoimmuunitulehduksen seurauksena, sairastaa Suomessa noin 50 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetesta sairastaa tietäen tai tietämättään ainakin 450 000 ihmistä. Kuva Ingimage.

Teksti Henriikka Hakkala henriikka.hakkala@superliitto.fi

Varhainen diagnosointi ja asianmukainen hoito ovat tärkeitä, sillä diabetekseen liittyy usein hankalia, jopa henkeä uhkaavia lisäsairauksia ja oireita. Mitä pidempään sairaus jatkuu piilevänä, sitä todennäköisemmin liian korkea verensokeri ehtii vahingoittaa sydäntä, silmiä, munuaisia, hermostoa ja verisuonia.

Pienetkin haavat hoidettava

Diabeetikoiden alttius jalkaongelmiin syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksena. Lisäsairaudet, huono hoitotasapaino, puutteellinen jalkojen hoito ja sopimattomat sukat tai jalkineet voivat jokainen yhdessä tai erikseen aiheuttaa ongelmia nilkan tai jalkaterän alueelle.

Kun hermoston toiminta häiriintyy ja eritoten alaraajojen ääreisvaltimot tukkeutuvat, jalkojen lihaskunto heikkenee. Seurauksena voi olla paitsi kävelyongelmia myös varpaiden virheasentoja, jotka altistavat monenlaisille hankaumille, haavoille ja kynsivaurioille.

Mainos

Tuntopuutosten takia jalkineita käyttäessä tai paljasjaloin kulkiessa syntyvää hiertymää tai haavaa ei välttämättä huomaa. Hikoilukin vähenee, mikä vähentää ihoa suojaavaa kosteutta ja altistaa muun muassa halkeamille. Korkea verensokeri häiritsee myös elimistössä tulehduksia torjuvien valkosolujen toimintaa.

Diabeetikon kudosten vaurioalttius siis kasvaa ja paranemiskyky heikkenee. Rikkoutunut ihon pinta tarjoaa infektioille esteettömän väylän elimistöön. Vajaatehoisen verenkierron ja kudosten ravitsemustilan heikkenemisen vuoksi tulehdus voi lisäksi levitä ja vaikeutua nopeasti. Kaikista diabeteksen lisäsairauksista jalkainfektiot vaativatkin eniten hoitopäiviä sairaalassa.

Herkästi erityisosaajan luo

Niin omatoimisen kuin hoivan piirissä olevan diabeetikon jalkojen kuntoa olisi seurattava säännöllisesti heti diagnoosin varmistuttua. Yksilöllinen, konkreettinen ohjaus auttaa potilaita toteuttamaan omahoitoa hyvin.

Koko jalkaterän päivittäinen silmämääräinen tarkastelu, pesu juoksevalla vedellä ja huolellinen kuivaksi taputtelu sekä rasvaaminen ovat diabeetikon jalkojen perushoidon kulmakivet. Lisäksi sukkien ja jalkineiden valinnassa pitää muistaa se, että päivän mittaan turpoavalla jalalla pitää olla riittävästi tilaa. Niin vältetään virheasentojen, hiertymien ja haavojen syntyminen. Tukeva pohja, maltillinen korko, varpaita suojaava umpinainen kärki, nauha- tai tarrakiinnitys ja leveä lesti ovat hyviä valintoja.

Pidempään kuin päivän tai pari kestävät muutokset ovat syitä hakeutua jalkojenhoidon erityisosaajan luo. Merkkejä hoitoa vaativista muutoksista voivat olla esimerkiksi ihon värin muuttuminen, hilsehtiminen, ihon halkeilu tai ihorikot, tunnottomuus, kynsien ympäristön punoitus, turvotukset tai kipu. Ensiavuksi jalat tarvitsevat lepoa ja paineen keventämistä.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 4/2015.

Maailman diabetespäivää vietetään 14.11.2018 teemalla: Mitä jaloillesi kuuluu? Diabeettisten jalkojen hoidosta voit lukea lisää myös SuPer-lehden Haavanhoito-oppaasta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Toispuoleisen alaselkäkivun syy saattaa olla SI-nivelen häiriö

Uusi suositus: Yli 50-vuotiailla tulisi olla mahdollisuus vähentää yötyötä

Vaimea tulehdus on elimistön varoitusmerkki, joka on syytä ottaa vakavasti