Liian hyvää ollakseen totta – huuhaa itää ja leviää samanmielisten somekuplissa

Terveysmarkkinat pursuavat hoitoja ja terapioita, joiden hyödyistä ei ole olemassa pienintäkään tieteellistä näyttöä. Pitäisikö ne kieltää? Ei missään tapauksessa, vastaa koululääketieteen rautainen ammattilainen ja huuhaa-tiedon vastaisessa taistelussa kunnostautunut lääketieteen professori Juhani Knuuti.

uskomushoidot

Uskomushoito on ok, jos se ei aiheuta vaaraa ja syrjäytä tai korvaa lääketieteellistä hoitoa. Kuvitus: Salla Pyykölä

Teksti Antti Vanas

Jos joku asia näyttää liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei luultavasti ole totta. Tämä on hyvä nyrkkisääntö terveysmarkkinoillakin, tuumii valtakunnallista PET-keskusta johtava professori Juhani Knuuti.

Hänet tunnetaan paitsi lääketieteellisistä ansioitaan myös uutterana huuhaa-terveystiedon vastaisena bloggaajana.

Knuuti on yksi vuoden 2019 Vuoden journalistinen teko -palkinnon pokanneen Vastalaake.fi-sivuston perustajista ja aktiivisista kirjoittajista. Kyseinen sivusto julistaa taistelevansa tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan.

Tätä taustaa vasten voi tuntua yllättävältä, että Knuuti kertoo suhtautuvansa rentouttaviksi tai stressitasoa laskeviksi koettuihin hoitoihin avoimesti ja myönteisesti, olipa niiden tehosta tieteellistä näyttöä tai ei.

– Aikuisella ihmisellä on toki oikeus päättää omista hoidoistaan. Jos hoidettava kokee, että vaikkapa reikihoito parantaa hänen oloaan, niin silloin se parantaa hänen oloaan, ja kaikki on niin kuin pitääkin, Knuuti sanoo.

Uskomushoito on siis ok – niin kauan kun se ei aiheuta vaaraa, eikä syrjäytä tai korvaa lääketieteellistä hoitoa.

Mainos

– Rajan väärälle puolelle mennään, kun ilman tieteellistä näyttöä väitetään hoidon parantavan jonkin sairauden. Tällöin tehokas hoito voi viivästyä tai jäädä kokonaan saamatta. Sellaista myös oikeasti tapahtuu, Knuuti vakuuttaa.

Väärien terveysväitteiden vakavimmat riskit keskittyvät Suomessa kolmeen asiakokonaisuuteen: syöpä- ja sydänpotilasiin sekä rokotevastaisuuteen. Näissä yhteyksissä uskomushoidot aiheuttavat ihmisille todistetusti suoranaista haittaa.

– Jos esimerkiksi syöpädiagnoosin saanut hairahtuu diagnoosin jälkeen kokeilemaan ei-lääketieteellisiä hoitoja lääketieteellisten hoitojen sijaan, kuolleisuus kasvaa kymmeniä prosentteja. Lääketieteellinen hoito jää harvoin kokonaan saamatta, mutta se voi viivästyä. Tästä on olemassa tutkimusnäyttöä, Knuuti painottaa.

Myös kolesterolilääkkeiden ympärillä käydään vaarallista keskustelua.

– Kolesterolilääkkeiden vaaroilla pelottelu ja hyötyjen vähättely on tutkitusti lisännyt sydänpotilaiden kuolleisuutta.

Valtaosa suomalaista ei-lääketieteellisiä hoitoja käyttävistä käyttää niitä lääketieteellisten hoitojen rinnalla. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että peräti kahdeksan prosenttia vaihtoehtoisia hoitoja käyttävistä suosii niitä lääketieteellisten hoitojen sijaan.

Älykkyys ja koulutus eivät välttämättä auta

– Lääketieteellisen tiedon puolustajien tarkoituksena ei ole rajoittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta tai valinnanvapautta. Tarkoituksena on varmistaa, että jokainen suomalainen saa ajoissa riittävän lääketieteellisen hoidon silloin kun sitä on saatavilla, Knuuti linjaa.

Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka turvaisi vakavasti sairaiden ihmisten oikeuden oikeaan tietoon.

– Lakisuunnitelma lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntelystä lyötiin jäihin kymmenisen vuotta sitten. Uuden lain valmistelua pohjustetaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta koronavirus luultavasti viivästyttää valmistelun aloitusta.

Knuuti uskoo lääketieteellisen tiedon vastustuksen liittyvän asiantuntijatiedon arvostuksen yleiseen laskuun kaikkialla maailmassa. Äärioikeiston ja rasismin nousu ovat osa samaa aaltoa.

Kriittistä ajattelua lisäävä koulutus auttaa vastustamaan huuhaata. Älykkyys taas ei näytä siinä auttavan, eikä edes korkea koulutustaso sinänsä.

– Keskimääräistä älykkäämpi henkilö kykenee perustelemaan terveysväitteet muita paremmin, olivatpa ne totta tai eivät. Usein he myös uskovat itse omiin väitteisiinsä. Paljon on toki niitäkin, joiden tarkoituksena on vain tehdä hyvä tili.

Knuutin mielestä rokotuskriittisyys on terve ilmiö, kuten kriittisyys yleensäkin. Rokotevastaisuus ei kuitenkaan perustu kriittiseen ajatteluun. Siinä kyse on periaatteellista ja fanaattisesta vastarinnasta, johon ei voi juurikaan vaikuttaa järkeilemällä.

– Suomalaiset ovat onneksi jalat maassa elävä kansa, jota ei ihan helposti saa uskomaan rokotushömppään. Rokotevastaisuus ei ole täällä läheskään niin yleistä kuin vaikkapa entisissä itäblokin ja Välimeren maissa.

Ammattilaiset laiskoja korjaamaan vääriä tietoja

Rokotevastaiset fanaatikot löytävät toisensa sosiaalisessa mediassa. Yhdessä heistä tulee vahvempia, ja voima antaa rohkeutta tulla julkisuuteen.

– Facebookia on arvosteltu vaarallisten kuplien synnyn mahdollistamisesta, ja se onkin joutunut sulkemaan pois joitakin fanaattisimpia rokotusten vastustajia. Ydinporukalle on kuitenkin tarjolla uusia somealustoja, joilla ei ole mitään sääntöjä.

Somen rokotevastaisiin kupliin on lähes mahdotonta vaikuttaa, sillä samanmielisten seurasta ei haeta aitoa keskustelua vaan vahvistusta omille käsityksille. Soraäänet vaiennetaan saman tien. Tämän Knuuti tietää omasta kokemuksestaan.

– Asiantuntija voi kyllä livahtaa valenimellä uskomushoitoja tai rokotevastaisuutta kannattavien ryhmään, mutta jos hän alkaa käyttää siellä kriittisiä puheenvuoroja ja oikoa väärää tietoa, hänet blokataan välittömästi.

Terveydenhuollon ammattilaiset, niin lääkärit että hoitajatkin, ovat Knuutin mielestä olleet luvattoman laiskoja tuomaan oikeaa terveystietoa esiin netissä.

– Jotakin terveysasiaa googlettaessa vastaan tulee usein ensin monta väärää tietoa ja vasta sitten se oikea. Se on vaarallista, sillä nuoret eivät etsi tietoa televisiosta tai lehdistä vaan tietoverkosta.

Oikea tapa lähestyä huuhaata somekeskustelussa on kysyminen tyyliin: Mihin tämä väite perustuu, minulla on ollut asiasta toinen käsitys?

– Kysyminen auttaa muita keskusteluun osallistujia asettamaan asiat oikeisiin suhteisiinsa. Huomataan, etteivät kaikki mukana olevat usko siihen, mitä äänekkäimmät julistavat.

Knuutin mielestä kaikilla terveydenhuollon ammattialisilla on velvollisuus kitkeä tietoverkossa rehottavaa väärää terveystietoa ja tuoda tilalle oikeaa.

– Lähihoitajat voivat osallistua netin keskusteluihin omalla ammattiosaamisellaan. Terveydenhuollon konkreettisesta arjesta kertovat puheenvuorot ovat erinomainen vastapaino huuhaalle.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Riippuvuus rahapeleihin paljastuu usein vasta sitten, kun pelaaja on jo pahasti velkaantunut – Jos pelaaminen on ongelma, peli ei lopu edes päävoittoon

Onnellisuus auttaa muuttamaan elintapoja paremmiksi

Luonnonkasvit hoitavat mieltä ja kehoa