Retkeilyn ja luonnossa liikkumisen ohella sienestämisen suosio on lisääntynyt viime vuosina. Sienikursseille ja -retkille on yhä enemmän innokkaita osallistuja, ja sienet kiinnostavat yhä nuorempia ihmisiä, kertoo Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen.
– Hyviä sienivuosia on ollut monta peräkkäin. Varsinkin viime syksy oli todella hyvä. Sekin innostaa, kun tietää, että varmasti löytää jotain syötävää metsässä.
Tuovisen mukaan sienikurssit tai kokeneemman sienestäjän kanssa metsään lähteminen ovat hyviä tapoja aloittaa metsäsieniin tutustuminen.
– Tavoitteeksi voi ottaa esimerkiksi sen, että joka vuosi opettelee yhden uuden ruokasienen, jolloin valikoima karttuu vähän kerrallaan.
Maku on tärkein
Metsäsienet ovat edullista, ilmastolle erittäin ystävällistä ravintoa, ja niiden kerääminen tukee hyvinvointia monin tavoin.
Sienten lisääminen ruokavalioon on toki suositeltavaa myös silloin, kun poimii ne mukaansa torilta tai lähikaupasta. Sienissä on paljon hyviä ravintoaineita, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, proteiinia ja kuitua. Sienestä jopa 90 prosenttia on vettä ja sen energiapitoisuus on alhainen.
Monelle tärkein syy lisätä sieniä ravintoon on silti maku.
– Sienissä on umamia, joka sopii hyvin kasvisruokaan ja tuo makuun syvyyttä, jopa lihaisuutta, Tuovinen kuvailee.
Luonnossa sienet keräävät herkästi maaperän raskasmetalleja, mutta harva käyttää sieniä niin paljon, että määristä tarvitsee huolestua.
– Sieniä käytetään tavallisimmin lisukkeena, jolloin ratkaisevaa on, minkä kanssa ne syödään. Jos sienet syö aina kermassa hauduttaen ja pihvin kanssa, niin ei voi sanoa, että ne olisivat kovin terveellinen vaihtoehto. On siinäkin toki jotain hyvää, ja joskus pitää ehdottomasti herkutella, Tuovinen muistuttaa.
Kaikille ruokasienet eivät sovi. Joillekin niiden sisältämä sienisokeri eli trehaloosi voi aiheuttaa laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita. Trehaloosi-intoleranssin yleisyyttä ei tiedetä, mutta jos sieniaterian jälkeen saa toistuvasti vatsaoireita, sienten syömistä on syytä välttää.
Sienten terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja aina silloin tällöin nostetaan esiin yksittäisiä lajeja, joiden sanotaan parantavan milloin minkäkin vaivan.
– Koko meidän ruokakeskustelun ongelma on, että kaikista ruoka-aineista, ei pelkästään sienistä, etsitään liikaa hyviksiä ja pahiksia. Sienet ovat todella hyvää ravintoa ja hyvä lisä monipuoliseen ruokavalioon, mutta eivät ne mitään ihmeaineita ole.
Kokeileminen kannattaa
Suomalaiset syövät metsäsieniä keskimäärin puoli kiloa vuodessa, siis vain noin yhden reilumman aterian verran. Määrä kertoo siitä, että sienet jakavat suomalaisia: osa ei syö sieniä lainkaan tai syö niitä vain vähän ja harvoin.
– Jotkut voivat vierastaa sienen suutuntumaa. Myös kynnys uuden kokeilemiseen voi olla korkea. Sienestäminen on taito, joka täytyy opetella. Sienet eivät ole kuin mustikat, jotka on helppo tunnistaa ja löytää metsässä, Emmi Tuovinen pohtii.
Aloittelijalle sopivat hyvin suomalaisten suosikkisienet kantarellit, herkkutatit ja suppilovahverot. Ne ovat miedon makuisia, eikä niitä helposti sekoita metsässä muihin sieniin.
– Kun sieniä saa, kannattaa heti ryhtyä toimeen, sillä sienet pilaantuvat helposti.
Valmistaminen kannattaa aloittaa lisäämällä sienet pannuun ja haihduttamalla niistä vesi pois. Sen jälkeen voi miettiä, mitä niistä haluaa tehdä.
– Sienet sopivat kastikkeisiin, muhennoksiin, laatikkoruokiin. Kantarellia pysyy napakkana, sen voi lisätä vokkiin kasvisten sekaan. Monet tavat ovat mahdollisia.
Suppilovahvero säilyy hyvin kuivattuna, jolloin sitä voi murustaa laatikkoruokien tai vaikka pyörykkätaikinan sekaan.
Mausteeksi sopivat erilaiset yrtit.
– Sienten maku on pehmoinen, joten kovin voimakkaita mausteita en lähtisi käyttämään. Sienten metsäistä makua tukevat monet yrtit, esimerkiksi rosmariini.
