Ilmastonmuutosta ei voi enää estää – Kuumat kesät tuovat haasteita hoitajien työhön

Ilmastonmuutos on tosiasia, jota on mahdotonta kiistää. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa myös hoitajien arkeen.

ilmastonmuutos hoitotyö

Yleistyvät hellejaksot ovat riski iäkkäille ja sairaille. Kuva: iStockphoto

Teksti Esa Pesonen

Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos aiheutuu lähinnä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin määrän lisääntymisestä ilmakehässä.

Jos päästöt kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Muutokset sateissa aiheuttavat toisaalla lisääntyvää kuivuutta ja toisaalla lisääntyviä tulvia.

Ilmastonmuutos ei ole ainoastaan ympäristöuhka, vaan se vaikuttaa myös turvallisuuteen maapallolla. Ilmastopakolaisten määrä kasvaa, kun viljelysmaita tuhoutuu tai kuivuus estää viljelyn. Myös taistelu puhtaasta vedestä kiihtyy.

Mistä ilmastonmuutos johtuu?

Ilmakehä toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa. Se lämmittää. Ilmakehän koostumuksesta riippuu, kuinka voimakasta tämä lämmitys on. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jyrkästi ja lämmitys voimistuu. Sen seurauksena myös maapallon ilmasto muuttuu.

Mainos

Kasvihuoneilmiön mahdollistavat ilmakehän kasvihuonekaasut, joista tärkeimpiä ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Ihmiskunta lämmittää nopeasti maapalloa päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja. Suurimmat lähteet ovat fossiiliset polttoaineet, riisinviljely, nautakarja, kaatopaikat ja jätevedenkäsittely. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä.

Ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää koko ajan. Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin määrät ovat kasvaneet viimeisten parin vuosisadan aikana.

Itämeren pinta nousee

Suomessa esimerkiksi saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt. Naali on sukupuuton partaalla. Tuhohyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy. Rankkasateet, myrskyt ja kuivuus ovat jo yleistyneet ja vaikeuttavat ruoantuotantoamme.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Lisäksi Itämeren pinta nousee ja jääpeite kutistuu. Ilmasto näyttää muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä.

Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä 2,3 astetta. Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella, erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta.

Kolme kuumaa vuosikymmentä

Viimeiset kolme vuosikymmentä 1980-luvusta alkaen ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Maapallon ilmasto on lämmennyt lähes asteen 1800-luvun lopun jälkeen. Ilmastonmuutos näkyy myös siinä, että valtamerten pinta on noussut ja niiden vesi on lämmennyt. Lisäksi esimerkiksi manner- ja vuoristojäätiköt sekä pohjoinen merijää ovat kutistuneet. Pohjoisilla maa-alueilla sademäärät ovat kasvaneet ja sateet paikoin voimistuneet.

Maapallon keskilämpötilan nousun lisäksi laajoilla alueilla on 1900-luvun puolivälin jälkeen havaittu muutoksia äärilämpötilojen esiintymisessä. Koleat päivät, kylmät yöt ja pakkasjaksot ovat harvinaistuneet, kun taas kuumia päiviä, lämpimiä öitä ja hellekausia esiintyy entistä useammin.

Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee

Sekä Grönlannin että Etelämantereen mannerjäätiköiden massa on pienentynyt kiihtyvään tahtiin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Pohjoisella pallonpuoliskolla myös lumipeitteen laajuus maa-alueilla on supistunut voimakkaasti.

Keskimääräinen maailmanlaajuinen merenpinnan korkeus on noussut runsaassa sadassa vuodessa eli vuosien 1901 ja 2010 välisenä aikana noin 19 senttimetriä. Suurin osa eli noin 75 prosenttia 1970-luvun alun jälkeisestä merenpinnan noususta on aiheutunut vuoristojäätiköiden sulamisesta ja meriveden lämpölaajenemisesta. Myös mannerjäätiköistä peräisin oleva vesi on vaikuttanut asiaan.

Sademäärien on havaittu lisääntyneen pohjoisilla maa-alueilla, muun muassa Pohjois-Euroopassa. Entistä vähemmän taas on satanut esimerkiksi Sahelin ja Välimeren alueilla sekä eteläisessä Afrikassa.

Voidaanko ilmaston lämpenemistä torjua?

Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvunopeutta ei voida ennustaa kovin pitkälle tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja ilmastonmuutoksen hillinnän onnistuminen riippuvat suuresti muun muassa maailmanlaajuisesta ilmastopolitiikasta, väestönkasvusta sekä paremman teknologian käyttöönotosta ja kehityksestä.

Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat muun muassa fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus.

Paluuta entiseen ei luvassa

Vaikka kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä saataisiin pysäytettyä, ilmaston lämpeneminen ja etenkin merenpinnan kohoaminen jatkuisivat vielä satoja vuosia. Jos pitoisuuksien kasvu saataisiin pysäytettyä vuonna 2100, maapallon keskilämpötila nousisi vielä tuon ajankohdan jälkeenkin noin puolella asteella. Suurin osa tästä lämpenemisestä toteutuisi vuoteen 2200 mennessä.

Ihmiskunnan tuottaman ylimääräisen ilmakehän hiilidioksidin täydellinen poistuminen ilmakehästä on hyvin hidasta. Tähänastiset ja tulevat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat väistämättä ilmastoon ja merenpinnan korkeuteen jopa tuhansia vuosia.

Kuumat kesät vaikuttavat hoitotyön arkeen

Potilaille ja asiakkaille kovat pakkaset aiheuttavat kuolemia ja yleistyvät hellejaksot ovat riski etenkin sairaille ja iäkkäille. Tämä näkyy vanhusten kotihoidossa, terveyskeskusvastaanotoilla ja sairaalassa potilaiden nestehukkana, sydänoireina ja lämpöhalvausoireina.

Korkeiden kesälämpötilojen aiheuttamia terveysvaikutuksia ja kuolleisuutta voidaan ennaltaehkäistä muun muassa järjestämällä ilmastoituja tiloja ja riittävä tuuletuskapasiteetti vanhusten hoitokoteihin ja sairaaloihin.

Mikäli työpaikka ei ole ilmastoitu, ilmastoimattomat tilat ovat erityisen haitallisia sisätyöntekijöille, sillä helle haittaa työtahtia ja keskittymiskykyä.

Ilmastonmuutos sairastuttaa

Hyvin korkeiden ja kylmien lämpötilojen on osoitettu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengitystie- ja hermostosairauksia sairastavien ihmisten riskiä kuolla ennenaikaisesti. Pohjoisessa elävät ihmiset ovat kylmän sijaan herkempiä lämmölle. Alkukesällä esiintyvät helleaallot ovat vaarallisimpia.

Vakavan masennuksen yhteyttä pitkään jatkuvaan sateiseen ja pilviseen säähän on tutkittu ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten yhteydessä. Lumettomuuden ja pilvisyyden yhteys terveyteemme on vielä selvittämättä, mutta vakavaa masennusta on todettu esiintyvän eniten syksyllä ja talvella.

Ilmastonmuutos voi lisätä joidenkin tartuntatautien, kuten punkkien kantamien puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin leviämistä. Ilmastonmuutos myös pidentää allergiakauden kestoa.

Ilmastonmuutoksen myötä kasvanut altistus UV-säteilylle on lisännyt väestön sairastumista ihosyöpiin ja silmäsairauksiin.

Muualla maailmassa lämmönnousu auttaa esimerkiksi malariaa levittäviä hyttysiä laajentamaan elinalueitaan. Myös kolera lisääntyy. Muutokset tautien esiintyvyydessä maailmalla voivat heijastua lisääntyvän matkailun kautta myös Suomeen.

Lähteet: Ilmasto-opas (Ilmatieteen laitos), WWF, Co2-raportti, Tieteen kuvalehti

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 6–7/2019.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Minä ja ihana kehoni − Kehopositiivisuus on jokaisen kehon oikeutta olla olemassa

Työhyvinvointi kukoistaa, kun työyhteisössä pidetään huolta näistä perustarpeista – Luottamuspula voi viedä pohjan kaikelta muulta

Työnilo tarttuu kaveria kannustamalla – Joskus työnilon tunne voi kadota pitkäksikin aikaa