11 oivallusta, joita et tiennyt unesta ja nukkumisesta – Miksi järkyttävän tapahtuman jälkeen kannattaa valvoa?

Tiesitkö, että lapsen painajaiset voi karkoittaa keksimällä niille yhdessä uuden, onnellisen lopun tai että hyvää unta voi houkutella kuuntelemalla rauhoittavaa musiikkia illalla ennen nukahtamista?

Teksti Marjaana Tunturi

Miksi traumaattisen kokemuksen jälkeen on hyvä valvoa?

Uni auttaa painamaan mieleen juuri ennen nukahtamista opeteltuja asioita. Varhaisimmat tutkimukset unen ja muistin yhteyksistä ovat jo 1700-luvulta. On havaittu, että voimakkaan trauman kokemisen jälkeen ihminen ei halua mennä nukkumaan. Valvominen onkin hyvää itsehoitoa, sillä se muokkaa traumaattisesta tapahtumasta jäävää muistijälkeä vähemmän valokuvamaiseksi.

Miten voin nähdä toiveuntani?

Voit houkutella unia miettimällä illalla juuri ennen nukahtamista asiaa, josta haluaisit nähdä unen. Aivoja voi ikään kuin provosoida niin, että tietty asia jää mieleen ja jatkuu unessa. Jos heräät keskellä yötä ja muistat mukavan unen, jonka katselua haluaisit jatkaa, kertaa unta mielessäsi yksityiskohtaisesti. On mahdollista, että uni jatkuu, kun nukahdat uudelleen.

Mainos

Mikä unihalvaus?

Unihalvaus on univaiheisiin liittyvä häiriötila, jossa lihakset jäävät poikkeuksellisesti halvaantuneeseen tilaan REM-univaiheen jälkeen. Ihminen herää ja huomaa, ettei pysty liikuttamaan edes silmiään. Kokemus voi olla pelottava, mutta se menee ohi kymmenissä sekunneissa. Unihalvaus ei liity mielenterveysongelmiin eikä se ole vaarallinen.

Lapsen painajaiselle onnellinen loppu

Lasta ei ole hyvä jututtaa juuri nähdystä painajaisesta. Yöllä on tärkeintä rauhoitella lapsi takaisin uneen. Painajaisen voi käydä läpi yhdessä lapsen kanssa seuraavana päivänä. Hyvä keino päästä painajaisen aiheuttamasta pelosta eroon on keksiä pahalle unelle yhdessä uusi, vaihtoehtoinen onnellinen loppu.

Onko perhepedistä haittaa?

Yksin nukkuminen on poikkeus historiassa. On ihan ymmärrettävää, että ihminen haluaa nukkua lähellä toista. Mikään ratkaisu ei ole väärä, eikä vanhemman vieressä nukkuminen tuota vahinkoa lapselle. Tärkeintä on, että perheessä kaikki nukkuvat mahdollisimman hyvin. Viimeistään murrosiässä lapset siirtyvät hyvillä mielin omiin sänkyihinsä.

Unettomuuden lääkkeetön hoito

Toiminnallisen unettomuuden hoitoon suositellaan nykyään kognitiivis-behavioraalista lääkkeetöntä hoitoa. Siinä pyritään korjaamaan unettomuuteen johtaneita syitä. Hoitomuotoon kuuluu interventioita unesta, nukkumisesta ja unihygieniasta sekä ohjausta ärsykkeiden hallintaan, ylivireystilan havaitsemiseen ja rentoutumiskeinoihin. Omien uneen ja unettomuuteen liittyvien käsitysten ja tunteiden läpikäyminen on myös osa hoitoa.

Hormonit vain yksi syy naisten univaikeuksiin

Unettomuus on kansainvälisten tutkimusten mukaan naisilla 40 prosenttia yleisempää kuin miehillä. Estrogeenitasojen madaltuminen heikentää naisen unen laatua etenkin raskauden aikana ja vaihdevuosi-iässä, mutta hormonien lisäksi naisen uneen vaikuttavat monet muut tekijät. Univaikeuksien taustalla on naisilla usein iästä riippumatta vastuunkantamiseen ja suureen metatyön määrään liittyviä kuormittavia tekijöitä. Näihin unta hankaloittaviin tekijöihin voi saada apua uniryhmästä.

Kouluttaudu uniohjaajaksi

Suomen Unitutkimusseura ry (SUS) myöntää sertifikaatit unettomuuden lääkkeettömän hoidon uniohjaajille, joita kouluttavat muun muassa Uniliitto ja Työterveyslaitos. Kaksipäiväiseen koulutukseen voi osallistua huolimatta siitä, onko itse hyvä vai huono nukkuja. Uniohjaaja voi kouluttautua edelleen unettomuusterapeutiksi. Voit lukea lisää uniohjaajan koulutuksesta Suomen Unitutkimusseuran sivuilta sus.fi.

Lähde mukaan uniryhmään

Uniryhmät perustuvat Käypä hoito -suositusten mukaiseen unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. Niistä on saatu hyviä tuloksia ja ne ovat myös kustannustehokkaita. Uniohjaajien vetämiä uniryhmiä järjestetään jo työterveydessä ja toivottavasti pian enemmän myös terveyskeskuksissa. Uniliitto tarjoaa kaikille avoimia, edullisia uniryhmiä. Löydät lisätietoa Uniliiton uniryhmistä verkkosivulta www.uniliitto.fi.

Musiikki auttaa unetonta

Musiikki vaikuttaa mielialoihimme, virkistää ja tuo iloa tai lohduttaa surussa. Ihminen on käyttänyt musiikkia perinteisesti yhteisöön turvaa tuovana elementtinä. Musiikkikasvatuksen professori Suvi Saarikallio on erotellut musiikin käytöstä kaksi strategiaa. Kuvaamisstrategiaa käyttävä ihminen hakee musiikista ilmennystä jo olemassa olevaan tunteeseensa. Musiikki auttaa siis jäsentelemään omaa kokemusta ja tunteita. Muokkaamisstrategiaa käyttävä ihminen pyrkii muuttamaan mielialaansa musiikin avulla masentuneesta virkeämmäksi ja iloisemmaksi tai ylivirittyneestä rauhallisemmaksi. Musiikkia voi Huotilaisen ja Peltosen mukaan käyttää päivän mittaan erilaisiin tarkoituksiin, jotka voivat tukea päivärytmiä ja vaikuttaa pitkäkestoisesti unen laadun paranemiseen. Illalla nukkumaan mennessä sopiva musiikki rauhoittaa ylivirittynyttä kehoa.

Uni viihtyy rennossa kehossa

Sekä nukahtamisvaikeuksien että yöllisten heräilyjen taustalla on usein kehon ylivirittynyt tila. Keho voi käydä kierroksilla psyykkisen kuormituksen tai elämän hektisyyden takia. Murheita tai stressiä ei aina saa mielestä pois, mutta unenlaatua voi parantaa rauhoittelemalla ylivirittynyttä kehoa hengityksellä ja kehoharjoituksilla.

 

Lähde: Leeni Peltonen, Minna Huotilainen, Helmi Uusitalo ja Silja Vahtokari: Uni ja unettomuus. Otava 2022.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työpaikoilla syntyy konflikteja alasta riippumatta samoista syistä – Riitelyn taustalla on yleensä kommunikaatiotaitojen puute

Työssä uupunut tarvitsee parempaa johtamista

Riippuvuus rahapeleihin paljastuu usein vasta sitten, kun pelaaja on jo pahasti velkaantunut – Jos pelaaminen on ongelma, peli ei lopu edes päävoittoon