Mitä tulee työyhteisöön, kun sinä tulet työyhteisöön?

Hoitotyö työyhteisö yhteishenki

Et ole vastuussa työkaverisi hyvinvoinnista, mutta sinulla on siihen vaikutusvaltaa, muistuttaa Anu Tevanlinna kolumnissaan. Kuva: Mostphotos

Teksti Anu Tevanlinna

Välillä ajattelen, että työyhteisö on luksus, jota minulla yksinyrittäjänä ei ole. Toisinaan taas huokaan helpotuksesta, koska työyhteisön taakka ei paina hartioitani.

Kuulen työssäni tosielämän tarinoita erilaisista työyhteisöistä. Osassa tarinoista työyhteisö on voimavara, joka auttaa kantamaan työn tuomaa taakkaa. Osassa taas yhteisö on taakka. Työyhteisö voi olla energiaa antava voima, arkinen ilon- tai harminaihe tai pahoinvointia pulppuava lähde. Jaksamisen suhteen työyhteisö voi antaa enemmän kuin ottaa – tai viedä kaiken.

Työyhteisö on vain yksi työhyvinvoinnin rakennuspalikoista. Työn arjessa sen hyvinvointivaikutus on kuitenkin merkittävä: Kenellekään ei ole yhdentekevää, huikkaako työkaveri aamulla hymyn saatteleman huomenen vai kääntääkö selän. Kukaan ei viis veisaa siitä, puhalletaanko tiimipalavereissa yhteen hiileen vai taistellaanko vastakkain.

Mainos

Työhyvinvointi onkin myös työyhteisön yhteinen asia. Jokainen osaltaan rakentaa tai romuttaa omaa ja jaettua hyvinvointia joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Sanat, eleet, ilmeet, teot ja tekemättä jättämiset vaikuttavat aina myös muihin sekä tiimin toimivuuteen ja kulttuuriin. Vaikka et sinänsä ole vastuussa työkaverisi hyvinvoinnista, sinulla on siihen vaikutusvaltaa. Halusitpa tai et, olet työhyvinvointivaikuttaja.

Syvälle työyhteisöön juurtuneet ongelmat eivät ratkea pikaratkaisuilla. Pahoinvointia ruokkiva kulttuuri ei korjaannu tyhy-päivällä, eikä heikko esimiestyö kuittaannu liikuntaseteleillä. Tulehtuneessa tilanteessa omat vaikutusmahdollisuudet työhyvinvointiin voivat tuntua mitättömiltä – kuin yrittäisi korjata leikkausta tarvitsevaa elintä laastarilla.

Vaikka oma vaikutusvalta ei aina yllä ongelman ytimeen, niin tässä hetkessä inhimillisillä teoilla on valtava voima. Rohkaiseva nyökkäys kannustaa, kun osaamistaan epäilee. Ystävällinen ”Mitä kuuluu?” sykähdyttää sydäntä. Jaettu vitsi voi herättää hyvän mielen, joka kannattelee kuorman keskellä. Arjen jaetut hetket ja kohtaamiset ovat arvokas työhyvinvoinnin lähde.

Huomiointi, kunnioittava vuorovaikutus ja kollegoiden kohtaaminen ihmisinä kantaa yllättävän kauas. Kiperässä tilanteessa suotu myötätunto tai tarjottu tuki ei mene koskaan hukkaan. Sinulla on annettavaa muille, enemmän kuin ehkä olet huomannut. Hymy, ystävällinen sana, kuunteleva korva tai auttava käsipari voi pelastaa toisen päivän.

Anu Tevanlinna on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ulkonäkö ei ole käyntikortti – työpaikka voi vahvistaa mielenterveyttä tukemalla myönteistä kehosuhdetta

Loma tukee elämän tasapainoa – Entä jos lomaa ei tarvitsekaan ansaita?

Uupumus on työyhteisölle kriisi  – Syyllisyys on usein jaettu tunne