3400 superilaista vastasi kyselyyn: Moni hoitaja on sitä mieltä, että iäkäs ja muistisairas ei ole kotonaan turvassa

Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumis- ja toimintakyky, jotka mainitsi noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista hoitajista.

Kotihoidon työntekijät ovat eniten huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta. Esimerkiksi mahdollinen eksyminen, kaatuminen ja lääketurvallisuus painavat hoitajien mieltä. Asumispalveluissa asukkaiden turvallisuudesta ovat eniten huolissaan yötyötä tekevät.

Teksti Merja Suomalainen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) tutki yhteistyössä SuPerin kanssa lähi- ja perushoitajien kokemuksia ja huolia, jotka liittyvät hoidettavien asumisen turvallisuuteen sekä vastaajien työolosuhteisiin, jaksamiseen ja turvallisuusosaamiseen.

Vastauksissa korostuu erityisesti iäkkäiden ja muistisairaiden turvallisuus. Tulokset ovat samansuuntaisia eri puolilla Suomea. Kokemukset kotihoidosta vaikuttivat siihen, että julkinen sektori nousi kyselyssä esille yksityistä enemmän.

– Huoli oli voimakkainta kotihoidossa, jossa kaksi kolmasosaa tunsi vähintään viikoittain huolta asiakkaidensa turvallisuudesta, sanoo SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala.

Mainos

Hyvää on se, että yli puolet kyselyyn vastanneista koki työssään turvallisuuden kehittyneen parempaan suuntaan. Toisaalta lähes neljäsosa vastaajista oli päinvastaista mieltä. Esteenä kehitykselle nähtiin muun muassa säästötoimet.

Ratkaisuina turvallisuuspuutteisiin hoitajat ehdottivat lisää henkilöstöä. Henkilöstön kuormittuminen ja sairauspoissaolot mainittiin heikentävän turvallisuutta.

”Aggressiivisia asukkaita tullut tehostettuun palveluasumiseen, vaikka heidän paikkansa olisi muualla.”

Lähes puolet vastaajista on huolissaan asumisen turvallisuudesta yleisesti, väkivallan uhasta ja lääketurvallisuudesta. Liki kolmasosa mainitsi huolen eksymisistä ja katoamisista. Päihteet, tupakointi ja ruoanlaitto huolestutti noin viidesosaa vastaajista. Huoli oli selvästi tavanomaisempaa kotihoidossa kuin muissa hoivamuodoissa.

Samoin vastauksissa tuli esiin hoidon ja hoivan riittämättömyys, jota perusteltiin useissa vastauksissa henkilöstömitoituksen tai käytettävissä olevan ajan niukkuudella tai väärällä hoivapaikalla.

SuPerin mukaan erityisesti henkilöstömitoituksen korjaaminen tapahtuu yksiköissä liian hitaasti. Työnantajien tulisi ennakoivasti tarttua epäkohtiin ja korjata niitä.

– Työntekijöiden viestit on otettava tosissaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa.

Hoivahenkilöstön turvallisuusosaamisella voidaan parantaa tilannetta. Lisäksi SPEKin Osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke on osoittanut, että kotona asuvien asiakkaiden omaa turvallisuusosaamista on mahdollista kehittää.
– Turvatekniikasta ja hoivapalveluista löytyy niin ikään apua.  Samoin kuin yhteisöllisyyteen perustuvista vaihtoehdoista. Perheen ja sukulaisten lisäksi tukea voi tarjota naapurit ja vapaaehtoiset, SPEKin Ojala sanoo.

”Henkilökuntaa liian vähän, liikaa töitä, työhyvinvointi unohtunut. Liikaa poissaoloja.”

Kyselyn palautteissa tuli esiin odotus siitä, että tutkimuksella tuotettu tieto johtaisi myös toimenpiteisiin ja muutokseen.– Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään turvallisuustyössä ja -koulutuksessa niin asiakkaiden kuin hoitohenkilöstön hyväksi, sanoo SuPerin asiantuntija Soili Nevala.

Kysely tehtiin 14.2.–12.3.2019 noin 32 000 SuPerin jäsenelle. Siihen vastasi 3 430 henkilöä.

Sitaatit ovat kyselyyn osallistuneiden superilaisten vastauksia.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia