Superin edunvalvontaan tulee viikoittain yhteydenottoja työpaikan työsuojeluun liittyvistä asioista. Tällaisia asioita ovat laajasti työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät kysymykset, kuten epäasiallinen kohtelu, työympäristön terveysriskit tai työpaikkaväkivalta.
Näihin kysymyksiin liittyvissä tilanteissa ohjeistamme useimmiten työntekijää olemaan yhteydessä oman työpaikan työsuojeluvaltuutettuun. Liian usein törmäämme siihen, ettei työpaikalla ole lainkaan työsuojeluvaltuutettua, joka voisi olla työntekijän tukena ja lähteä selvittämään asioita eteenpäin yhteistyössä työnantajan kanssa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävänkuva ja oikeudet
Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on tärkeä lakisääteinen luottamustehtävä, josta parhaimmillaan valtuutettu saa itselleen paljon uutta tietämystä ja pääsee samalla edistämään koko työyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa työpaikoilla, jossa on vähintään kymmenen työntekijää.
Työsuojelun yhteistoiminta on valvontalain ja työturvallisuuslain mukaista työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, joka tähtää työturvallisuuden ja työterveyden lisääntymiseen ja ylläpitoon. Käytännössä työsuojeluvaltuutettu pääsee osallistumaan erilaisiin työryhmiin ja kokouksiin, joissa voi valtuutetun roolissaan tuoda ilmi henkilöstön asioita ja näkemystä.
Lisäksi työsuojeluvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana suhteessa työsuojeluviranomaisiin ja pääsee mukaan osallistumaan työsuojelutarkastuksiin. Yleisestikin valtuutetun tulee tarkkailla työympäristöä ja työoloja jatkuvasti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin ja ilmoittaa mahdollisista havaitsemistaan puutteista ensin työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle.
Työsuojeluvaltuutetun kuuluu lisäksi oma-aloitteisesti perehtyä työsuojelu asioita koskeviin työsuojelusäännöksiin.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tietoja tehtävänsä hoitamista varten. Tällaisia tietoja ovat työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan kuuluu pitää, sekä työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät asiakirjat, joilla on merkitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu pääsee tutustumaan työterveyshuoltosopimukseen tai kuvaukseen itse järjestetystä työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta.
Oikeus keskeyttää vaarallinen työ
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi työtilojen kunnosta aiheutuvat riskitilanteet tai suojainten riittämättömyys. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin on välttämätöntä.
Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä aiheutuu. Ennen toiminnan jatkamista työnantajan on varmistettava, että vaaraa ei enää ole.
Koulutus ja työskentelypaikka
Työnantajan pitää huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta. Koulutustarve ja koulutuksen järjestäminen on käsiteltävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutettujen valinnasta. Kouluttautuminen tapahtuu työaikana. Koulutuksesta ei saa aiheutua työsuojeluvaltuutetulle kustannuksia eikä ansion menetystä.
Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetun käyttöön paikka asiakirjojen säilyttämistä ja niihin tutustumista sekä kokouksia varten sekä käyttöoikeus toimisto- ja viestivälineisiin.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus ansionmenetyksestä
Työnantajan tulee vapauttaa työsuojeluvaltuutettu säännöllisistä tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Tehtävistä vapauttaminen voi estyä vain tilapäisesti ja pätevällä syyllä.
Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle aidosti mahdollisuus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Tämä on huomioitava töiden järjestelyissä. Valvontalaissa on yksityiskohtainen luettelo asioista, jotka otetaan huomioon määritettäessä aikaa, joka varataan valtuutetun tehtävän hoitamista varten.
Vapautus koskee sitä työsuojeluvaltuutettua, joka edustaa suurimman haitan tai vaaran alaista työntekijäryhmää. Ajankäytöstä tulee neuvotella työpaikka tai organisaatio kohtaisesti. Ajankäyttövapautukseen antaa raamit valvontalaki sekä käytössä olevat työehtosopimukset.
Työnantajan on korvattava ansionmenetys työaikana hoidetuista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Lisäksi kuuluu maksaa korvaus välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu on ilmoittanut työnantajalle tai hänen edustajalleen.
Vahva irtisanomissuoja
Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai -valtuutetulla. Sen mukaan työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa työn vähenemisen, saneerausmenettelyn tai konkurssin perusteella ainoastaan, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä hänelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muihin tehtäviin.
Henkilöön liittyvistä syistä työsuojeluvaltuutetun saa irtisanoa vain, jos hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistö antaa siihen suostumuksensa.
Työsuojeluvaalit – Lähde rohkeasti ehdolle!
Työsuojeluvaalit käydään tänä vuonna kunta-alalla syys-joulukuussa ja yksityissektorilla marras-joulukuussa 2021. Vaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu. Kunta-alalla valinta tehdään vuosille 2022–2025 ja yksityisellä vuosille 2022–2023. Superin edunvalvonnassa näemme, miten suuri merkitys työsuojeluvaltuutetulla on työntekijöiden työsuojelun edustajana ja toivomme että Superilaiset jäsenet lähtisivät tulevissa vaaleissa rohkeasti ehdolle.
