SuPerin selvitys: Lähihoitajat näkevät työperäisen maahanmuuton osaratkaisuna hoitajapulaan, mutta se pitäisi hoitaa nykyistä paremmin

SuPer selvitti työperäisen maahanmuuton vaikutuksia työyhteisöihin. Sekä suomalaiset että vieraskieliset lähihoitajat kaipaisivat enemmän tukea työnantajiltaan.

54% superilaisista kertoi vuonna 2021 työskentelevänsä monikulttuurisella työpaikalla. Tänä vuonna 64% ilmoitti työpaikkansa olevan monikulttuurinen. Kuva: Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

”Monikulttuurisuus on rikkautta. Ulkomaalaiset työntekijät ovat tervetulleita töihin. He ovat ahkeria ja tuovat iloa työyhteisöön.”

SuPerin tänä vuonna teettämässä Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito -kyselyssä yhä useampi lähihoitaja koki, että työperäinen maahanmuutto on osa hoitajapulan ratkaisua. Myös yhä useampi hoitaja kertoi työskentelevänsä tällä hetkellä monikulttuurisessa työyhteisössä. Suomalaiset lähihoitajat suhtautuvat vieraskielisiin työkavereihinsa iloisen kiinnostuneesti ja arvostaen, toteaa SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen. Töitä on kuitenkin vielä tehtävänä, että lähihoitajien työperäinen maahanmuutto Suomeen tukisi koko työyhteisön hyvinvointia.

Leena Kaasinen oli mukana toteuttamassa SuPerin kyselyä työperäisestä maahanmuutosta ja kielitaidosta myös kaksi vuotta sitten. Silloin tulokset olivat hälyttäviä. Kielitaito- tai soveltuvuustestejä ei työpaikoilla tehty, vaan vieraskielisten lähihoitajien oletettiin oppivan kieltä työn lomassa työkavereilta.

– Nämä asiat eivät valitettavasti ole kahdessa vuodessa korjaantuneet, Kaasinen toteaa.

Suuri osa tämän vuoden kyselyyn vastanneista suomalaisista lähihoitajista ilmoitti kuormittuvansa töissä työkaverin puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Mitä uusi työntekijä kaipaa?

Leena Kaasinen muistuttaa, ettei ole maahan saapuvien lähihoitajien vika, että työyhteisössä kuormitutaan heistä. Jos työntekijöiden kotouttamisesta otettaisiin heti tukeva koppi, uusi alku voisi olla heille huomattavasti helpompi.

Selvityksen mukaan vieraskielisten maahanmuuttajien odotukset työelämältä eivät ole kohtuuttomia.

– He kaipaavat enemmän yhteisöllistä tekemistä, treeniä kielitaidossa ja kokemuksen siitä, että he pääsevät osaksi työyhteisöä. Moni toivoi, että heidän puhettaan korjattaisiin, jotta kielitaito kehittyisi, Kaasinen toteaa.

”Työperäinen maahanmuutto on ok, mutta tulevat työkaverit tarvitsevat koulutusta ja perehdytystä monessa asiassa (kieli, toimintatavat, kulttuuriin sopeutuminen) ja tähän on varattava riittävästi resursseja. Työyhteisöjen vastaanottavuus ei myöskään ole itsestään selvää. Työyhteisöjä tulee valmistaa vastaanottamaan työntekijöitä ulkomailta. Tämän valmistamisen tulee olla työyhteisöjä arvostavaa; esihenkilöt eivät voi vain marssia paikalle ja todeta, että nyt on sitten tilanne tämä.”

Että joku ottaisi kopin

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lähihoitajien työperäisen maahanmuuton käytännöt toimivat hyvin vain lentokentälle saakka.

– Kun Suomeen rekrytoidut hoitajat pääsevät tänne, heidät usein jätetään tuuliajolle, Kaasinen sanoo.

Rekrytointifirmoja kiinnostaa vain onnistunut rekrytointi ja ihmisen toimitus perille saakka, työnantajat taas haluavat nopeasti apua yksikköönsä. Väliin ei tunnu mahtuvan tahoa, joka ottaisi kopin maahan saapuneesta hoitajasta, kertoisi hänelle maan kulttuurista ja tärkeimmistä kulttuurieroista ja auttaisi oppimaan kielen.

Apukeinoja on monia

Moni asia voisi olla paremmin jo nyt, SuPerin kyselyä toteuttamassa ollut asiantuntija Elina Kiuru toteaa. Kaikki apukeinot eivät vaatisi isoa taloudellista panostusta.

– Olisi mahtavaa, jos työntekijät saisivat tavata ulkomailta rekrytoituja työkavereitaan jo etukäteen, vaikka Teams-yhteyden avulla.

Kiurun mielestä rekrytointifirmat voisivat järjestää myös kummitoimintaa, jossa jo maahan saapuneet työntekijät tukisivat niin suomalaisia kuin ulkomailta saapuneita työntekijöitä yhteistyössä, tiimiytymisessä sekä kulttuurituntemuksessa.

Mainos

Tärkeä keskustelutaito

Moni asia sujuisi helpommin, jos vaikeat paikat olisivat työyhteisöllä jo etukäteen tiedossa.

– Ongelmia on hoitajien työyhteisöissä aiheuttanut esimerkiksi sellainen kulttuuripiirre, jossa on kohteliaampaa sanoa kysyttäessä kyllä kuin ei. Meidän kulttuurissamme taas vastataan hyvinkin suoraan ja kerrotaan, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi, Elina Kiuru kertoo.

Hoitajat toivoivat, että vieraskielisten kielitaito kattaisi myös hoivasanastoa eikä vain yleiskieltä.  

– Erityisesti ikäihmiset kaipaavat keskustelukumppania ja puutteellinen kielitaito herättää heissä turvattomuutta, Kiuru toteaa.

Kielitaito valtion budjettiin

SuPer esittää, että työnantajan tulisi varmistaa työntekijöiden kielitaito ennen rekrytointia.

Parasta olisi, jos kielikoulutukseen saataisiin valtion rahoitus ja selkeä malli.

Kaasinen ja Kiuru pelkäävät, että ongelmat suomalaisten ja vieraskielisten työntekijöiden välillä voivat kärjistyä.

– Paine työperäisen maahanmuuton lisäämiseen on jatkuvasti kasvava. Samalla nämä työyhteisöjen ongelmat, jotka ovat kaikkien tiedossa ja korjattavissa, lisäävät epäluottamusta ja väärinymmärryksiä työyhteisöissä.

Osallistu superilaisten webinaariin selvityksen tuloksista 4.5. klo 16-18. Ilmoittaudu OmaSuPerissa 2.5. mennessä.

Jutun lainaukset ovat peräisin 2023 teetetystä Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito -kyselystä. SuPerin kyselyyn työperäisestä maahanmuutosta ja kielitaidosta vastasi yli 4000 jäsentä, joista hieman yli 200 oli vieraskielisiä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitajamitoituksessa tehtiin U-käännös – suhdeluvulla kikkailu lisää epävarmuutta sote-alalla

”Isku vasten hoitajien kasvoja” – SuPerin puheenjohtajaehdokkaat pitävät vientimallia tes-neuvotteluiden suurimpana uhkana

Takana 12 vuotta SuPer-liiton johdossa: ”Näihin vuosiin on mahtunut kaksi äärimmäisen pahaa paikkaa ja monia hyviä hetkiä”