Suomalaisia syntyy vähemmän, miten käy varhaiskasvatuksen?

Tammi-heinäkuun aikana syntyi 27 926 lasta eli 1 552 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Jos lasten määrä tasaisesti vähenee, miten käy nykyisen varhaiskasvatusjärjestelmän?

Päivähoito, varhaiskasvatus, syntyvyys.

Varhaiskasvatusjärjestelmään ei odoteta pikaisia muutoksia, vaikka syntyvien lasten määrä vähenee. Kuva Ingimage.

Teksti Jukka Järvelä jukka.jarvela@superliitto.fi

SuPerin asiantuntija Johanna Pérez  katsoo, että mitään välittömiä seurauksia syntyvien lasten määrän vähenemisestä ei ole. Jokin voi kuitenkin muuttua ajan myötä.

– Vaikuttaa siltä, että jossain vaiheessa varhaiskasvatuspalveluja ei tarvita enää yhtä paljon kuin nyt. Se näkyy aikanaan sitten siinä, että päiväkotikiinteistöjen määrä saattaa vähentyä ja myös työpaikkojen määrä saattaa pudota.

– Uskon, että tämä kehitys ei tapahdu kovin nopeasti. Ehkä vuosikymmenten saatossa kuitenkin.

Mainos

– Yleisesti nyt tavoitellaan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän kasvua, joten tilanne pysynee pitkään vakaana. Riippuen tietysti perheiden valinnoista.

THL:n tilastojen mukaan varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta vuonna 2016. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista.

Kunnan kustantamassa kokopäiväisessä päiväkotihoidossa oli runsas puolet kaikista varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista.

Alle 1-vuotiaista oli päivähoidossa 0,7 prosenttia, yksivuotiaista 28 prosenttia ja kaksivuotiaista 54 prosenttia.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kansainvälinen raportti nosti Suomen tikunnokkaan – työelämän pelisäännöt murenevat meillä ja muualla

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen ei johda jäsenkatoon, sanoo SuPerin puheenjohtaja

Toimistotilat eivät taivu sote-työhön – äänieristys ja yksityisyys puuttuvat