Helsingissä perusterveydenhuollossa työskentelevä sote-ammattilainen ansaitsee noin kuusi prosenttia vähemmän kuin kollegat Itä-Uudenmaan tai Lapin hyvinvointialueilla. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa työskentelevät sote-ammattilainen saa Helsingissä muuta Suomea parempaa palkkaa – Uudenmaan hyvinvointialueita lukuun ottamatta.
Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin lähinnä kunta-alan sote-henkilöstön palkkaeroja tulevilla hyvinvointialueilla ja Helsingissä.
Tutkimuksessa ei eritellä alueellisia eroja palkkaryhmittäin, eikä tuloksista voi siten vetää suoria johtopäätöksiä siitä, kuinka suuria erot ovat lähihoitajien palkoissa.
Vanhustenhuollossa, jossa työskentelee paljon lähihoitajia, palkkataso on korkein Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan sekä Kainuun hyvinvointialueilla. Matalimmat vanhustenhuollon palkat ovat selvityksen mukaan Keski-Pohjanmaalla.
Erilaiset palkanlisät tasoittavat alueellisia eroja
Hyvinvointialueiden välisiin palkkaeroihin vaikuttaa keskeisesti se, kuinka paljon eri alueilla on työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Esimerkiksi Helsingin perusterveydenhuollon henkilöstön muuta maata alhaisemmat palkat antavat VATT:n johtavan tutkijan Teemu Lyytikäsen mukaan osvittaa siitä, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella henkilöstöstä on pulaa.
– Tulokset viittaavat siihen, että ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ylitöillä ja paremmalla palkkauksella.
Lyytikäisen mukaan tutkimuksen tärkeä ja ehkä yllättäväkin huomio oli se, että karkeita keskituntiansioita vertailemalla palkkaerot näyttävät suuremmilta kuin silloin kun otetaan pyritään vertaamaan samoissa ammateissa toimivien samanlaisten työntekijöiden palkkaeroja.
– Kuva palkkaeroista muuttuu, kun verrataan yksinkertaisia keskituntipalkkoja ja kun otetaan huomioon ammattitaidon ja työntekijöiden ominaisuuksien vaikutus palkkaan.
VATT:n tutkijaryhmä (Teemu Lyytikäinen, Tanja Saxell, Markku Siikanen ja Max Toikka) selvitti lähinnä kunta-alan sote-alan palkkaeroja sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta. Aineistona oli noin 460 000 palkkatietoa Tilastokeskuksesta vuosilta 2016–2018. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa hyvinvointialueiden rahoitusmallia.
