Miltä kesä näyttää sote-palveluissa?
Henkilökuntaa ja sijaisia ei ole saatavilla niin paljon kuin olisi tarvetta, ja toimintoja joudutaan vähentämään. Näyttää siltä, että joillakin alueilla palveluiden määrä on riittämätön. Itselleni tutuin alue on erikoissairaanhoito, jossa supistetaan elektiivisiä toimintoja eli kiireetöntä hoitoa. Kotihoidossa sen sijaan ollaan tilanteessa, jossa on lähes mahdotonta ajatella, miten toimintaa voisi supistaa. Ihmiset jäisivät silloin ilman hoivaa ja hoitoa.
Miten on mahdollista, että kansalaisten oikeus peruspalveluihin ei kesän aikana toteudu?
Jokainen haluaisi, että tilanne olisi parempi. Jotta vakituinen henkilökunta saisi pitää merkittävän osan vuosilomastaan kesällä ja jos sijaisia ei ole saatavilla, vaihtoehdoksi jää hallittu sulku. Saattaa olla, että jossain päin Suomea on ajauduttu hallitsemattomaan tilanteeseen. Se ei ole poliittisesti hyväksyttyä.
Sinulla on pitkä tausta terveydenhuollon hallinnollisissa tehtävissä ja olet seurannut hoitajapulan pahenemista aikaisemmin työnantajan näkökulmasta. Miten eri tavalla katsot asiaa päättäjänä?
Terveydenhuollon johtajalla on konkreettinen vastuu siitä, mitä tehdään, kun henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Nyt olen tekemisissä sen kanssa, pitääkö lainsäädännössä, valtion budjetissa tai koulutusjärjestelmässä tehdä muutoksia, jotta tilanne kentällä paranisi.
Miten hoitajapula ratkaistaan?
Hoitajia on tarvittu enemmän aikaisemminkin ja tilanteista on selvitty erilaisin ratkaisuin, esimerkiksi lisäämällä koulutusta. Kysymys kuuluu, olemmeko nyt uudella tavalla aiempaa syvemmän kriisin edessä. Väittäisin, että näin näyttää olevan. Ministeriössä käynnistettiin marraskuussa hanke, jossa tähän pureudutaan. Tarvitsemme erilaisia keinoja tilanteen korjaamiseen. Yksi esimerkki on havainto siitä, että teknologiset innovaatiot vievät hoiva-alalla työntekijöiden työaikaa. Kirjaamiseen ja muuhun kuluu sairaalamaailmassa jopa tunteja päivässä. Täytyy katsoa, voisiko tätä muuttaa.
Kuinka toimivana ratkaisuna pidät työperustaista maahanmuuttoa?
Myönnän maahanmuuton välttämättömyyden, mutta kuinka pysyvä ratkaisu se on hoiva-alalla? Emme saa valmiiksi koulutettua, suomen kieltä osaavaa henkilöstöä maahanmuuton kautta, vaan joudumme lisäkouluttamaan heitä vuoden tai useamman ja varmistamaan heidän kielitaitonsa. Ongelma on Euroopan laajuinen, hoitajista on pulaa itse asiassa koko kehittyneessä maailmassa, eikä ole takeita, että Suomeen tulevat hoitotyöntekijät jäisivät tänne pidemmäksi aikaa.
Olet julkisesti kannattanut hoitajien palkkaohjelmaa ja sanonut, että hoitajat ansaitsisivat paremman palkan. Oletko edelleen tätä mieltä?
Työmarkkinamekanismi toimii yksinkertaistetusti niin, että valtio kuittaa hyvinvointialueen indeksin kautta sen, mitä työmarkkinoilla ratkaistaan. Hallitus ei näihin ratkaisuihin puutu. Henkilöstön saatavuuden osalta olen sitä mieltä, että kysyntä ja tarjonta ratkaisee. Meillä ei voi olla tilannetta, jossa hoitohenkilökunta jäisi jälkeen muun yhteiskunnan palkkakehityksestä ja saisimme silti hoitajia töihin. Isosti ottaen meillä on niin kova työvoimapula tällä alalla, että tarvitsemme hoitajien omaa palkkaohjelmaa.
Miten varmistetaan, että vanhukset saavat tarvitsemansa palvelut ensi vuonna toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla?
Meillä on nyt noin 75 000 lähihoitajaa ja saman verran sairaanhoitajia ja muita amk-tutkinnon suorittaneita hoitoalan ammattilaisia. Tämä on reaalinen työvoima, jonka kanssa olemme tekemisissä. Joudumme sopeuttamaan palvelujärjestelmää ja hakemaan sieltä ratkaisuja. En usko, että alalta poistuneet hoitajat laajasti palaisivat tehtäviin, vaikka työolot paranisivat. Moni on ollut kauan muissa tehtävissä, ja valinnassa painavat niin yksilölliset työhistoriat kuin perhe- ja elämäntilanteet. Samaan aikaan meidän on haettava pitkän aikavälin ratkaisuja tulevaisuutta varten. Hoitajamitoituksesta ei pidä tinkiä.
Aki Lindén
- Ensimmäisen kauden kansanedustaja, perus- ja perhepalveluministerinä Krista Kiurun perhevapaan sijaisena syksyyn asti.
- Toiminut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana.
- Terveydenhuollon ja terveyspolitiikan aktiivinen keskustelija ja vaikuttaja.
