– Direktiivi tuo toivottavasti nykyistä parempaa suojaa niille työntekijöille, jotka täyttävät ilmoitusvelvollisuutensa huomatessaan puutteita esimerkiksi hoidon laadussa. Yleensä nämä puutteet liittyvät liian vähäiseen hoitajamäärään, SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen kertoo.
Vaikka parlamentin keskusteluissa on keskitytty taloudelliseen ja ympäristöön liittyviin epäkohtiin ja niistä ilmoittamiseen, kattaa kyseinen direktiivi myös sosiaalihuollon ilmoituksia tehneiden työntekijöiden suojan.
SuPer on ollut yhteydessä parlamentin jäseniin ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että työntekijöiden suoja on paras mahdollinen.
Laki velvoittaa ilmoittamaan epäkohdista
Työntekijä on sosiaalihuoltolain mukaan velvollinen ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan epäkohdista ja niiden uhista työnantajalle. Lain mukaan työnantajan on puututtava välittömästi epäkohtiin ja ilmoitettava niistä edelleen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranhaltijalle.
SuPerin jäsenet ovat kertoneet tapauksista, joissa lakisääteisen ilmoituksen tehnyt työntekijä on joutunut vastatoimien kohteeksi. Näin tapahtuu erityisesti yksityisen työnantajan toimesta.
Käytettyjä vastatoimia ovat esimerkiksi:
- koeaikapurku
- hankalat työvuorolistat
- lomien epääminen
- varoituksien tehtailu
- huomautuksien tehtailu
- valitusten tehtailu, eli kerrotaan, että asiakkaat ovat valittaneet
- puhuttelut.
Nykyisinkään ilmoitusvelvollisuuden käyttämisestä ei saisi aiheutua vastatoimia.
– Työnantaja ei voi vedota vaitiolovelvollisuuteen tai liikesalaisuuksiin. Omavalvontasuunnitelmaan tulee olla kirjattuna, miten ilmoitus tehdään, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa.
– Valitettavasti monista työpaikoista omavalvontasuunnitelma puuttuu, se ei ole ajan tasalla tai sitä ei ole tehty yhdessä työntekijöiden kanssa, kuten Valviran määräys edellyttää.
SuPerin käynnistämä Ilmianna haamuhoitaja -kampanja muistuttaa superilaisia ilmoitusvelvollisuudesta ja oikeudesta ilmoittaa epäkohdista niin, ettei työntekijöihin kohdistu mitään rangaistustoimenpiteitä.
