Pakollisen kielikokeen poistaminen lähihoitajaopiskelijoilta näkyy ongelmina kouluissa ja työpaikoilla

Lähihoitajakoulutukseen valitun ei enää tänä vuonna ole tarvinnut läpäistä pakollista kielikoetta. Tämä näkyy jo oppilaitoksissa ja työpaikoilla.

kielikoe kielitaito lähihoitaja

Suomen tai ruotsin kielen taito on SuPerin mukaan välttämätön hoitajille. Kuva Ingimage.

Teksti Jukka Järvelä jukka.jarvela@superliitto.fi

Kielitaitotasoa ja kielikokeita koskevat asetusmuutokset lievensivät kielitaitovaatimuksia lähihoitajakoulutuksessa. SuPer vastusti vuosi sitten voimaan tullutta koulutusreformia tältä osin. Nyt näyttää siltä, että liitto oli oikeassa ja heikko kielitaito jopa vaarantaa hoidon turvallisuutta.

– Olemme saaneet enenevissä määrin yhteydenottoja kielitaidottomuuden aiheuttamista haitoista, SuPerin asiantuntija Elina Ottela kertoo.

SuPerissa nähtiin riittämättömän kielitaidon vaarantavan potilas- ja asiakasturvallisuutta, sekä vaikeuttavan lähihoitajatutkinnon suorittamista.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen valituilla on liiton mukaan oltava riittävä osaaminen ja kielitaito, jotta he työllistyvät koulutusta vastaaviin tehtäviin asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumatta.

Vaikeudet ovat näkyneet työpaikoilla esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa ja kirjaamisessa. Työntekijöillä on vaikeuksia selvitä lääkehoidon tentistä myös siksi, kun esimerkiksi litran ja desilitran kaltaiset peruskäsitteet ovat hukassa.

Koulutuksen järjestäjällä on vuoden ajan ollut velvollisuus varmistaa hakijan riittävä kielitaito, mutta kielitaidon tason testaamistavan se on saanut päättää itse.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vanhustyötä tekevä – kerro työsi sisällöstä ja vaikuta siihen, miltä työ ikäihmisten parissa näytää tulevaisuudessa

SuPer ja Tehy vaativat yhdessä: Naisten palkat kuopasta ylös

Sotesta tehdään yllättäen lauludokumentti – ohjaaja etsii lähihoitajien kokemuksia työstään