Vuosiloman pätkiminen heikentää palautumista työstä – yrityksissä työskenteleville lähihoitajille tulee taata vähintään neljän viikon kesäloma

Hoitajapula ja kesälomakausi on sote-alan yrityksille hankala yhtälö. Liian monessa yksityissektorin työpaikassa ongelmaa ratkaistaan hoitajien jaksamisen kustannuksella vuosilomia pilkkomalla. Käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa SuPer tavoittelee parannuksia alan lomakäytäntöihin.

Työnantajakin hyötyy, että lähihoitaja palaa lomalta virkistyneenä. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Miksi lähihoitajan voi olla vaikea saada lomaa heinäkuussa?

Suuri osa suomalaisista lomailee heinäkuussa, ja varsinkin lapsiperheissä se on ylivoimaisesti suosituin lomakuukausi. Työelämässä tavallinen käytäntö on, että lomakausina vakituisten työntekijöiden tilalle palkataan sijaisia, jotta työt tulisi tehdyiksi ja työntekijät saisivat ansaitsemansa loman. Sote-alalla hoitajapula vaikuttaa kaiken muun lisäksi myös vuosilomiin. Kun sijaisia ei haluta palkata tai niitä ei saada kesäaikaan, vuosiloma pätkitään esimerkiksi niin, että työntekijä saa kolme viikkoa lomaa toukokuussa ja yhden syyskuussa.

 

Onko vuosiloman pätkiminen ja siirtäminen kesäkauden ulkopuolelle laillista?

Lähtökohtaisesti vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle eli touko- ja syyskuun väliselle ajalle ja se tulee antaa yhtäjaksoisena. Jos kesälomaa on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä pätkiä, työntekijällä on oltava lomaa yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. Tästä kahden viikon säännöstä ei voi poiketa edes erikseen sopimalla. Se osa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, voidaan pilkkoa yhteen tai useampaan osaan, mutta tämän on oltava äärimmäinen poikkeus. Koska lakia tulkitaan usein työntekijän haitaksi, SuPer tavoittelee työehtosopimukseen selkeää kirjausta työntekijän mahdollisuudesta lomailla kesällä vähintään neljä viikkoa putkeen.

 

Voiko työnantaja muuttaa sovittuja lomia tai velvoittaa tulemaan töihin kesken loman?

Vuosiloman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Vahvistettua lomaa ei voi muuttaa ilman työntekijän suostumusta. Jos työnantaja muuttaa lomaa yksipuolisesti, työntekijälle on korvattava siirrosta aiheutuvat kulut, esimerkiksi lomamatkan peruuntuminen tai lapsen hoitamisen lisäkulut.

 

Miten työnantaja hyötyy vuosilomakäytäntöjen korjaamisesta?

Vuosiloman ehtojen korjaamisella on suora yhteys alan houkuttelevuuteen. Työntekijän hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on totta kai tärkeää, että hänellä on vuosilomalla aidosti mahdollisuus levätä itselleen mielekkäällä tavalla.

 

Kysymyksiin vastasivat SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens ja sopimusneuvottelija Jukka Parkkola.

SuPer neuvottelee parhaillaan lähihoitajien yksityisen sektorin työehtosopimuksista. Sarjassa nostetaan esiin tavoitteita, jotka toteutuessaan edistävät hoitajien hyvinvointia. Seuraa neuvotteluiden etenemistä SuPerin verkkosivuilta, uutiskirjeistä ja sosiaalisen median kanavista.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Parempi palkka, kertaeriä ja korotus hälytyskorvauksiin – yksityiselle sosiaalipalvelualalle saatiin SuPerin tavoitteiden mukainen sopimus

Uhkailua, kiristystä, lahjontaa – Hoitajien lakkoa yritetään murtaa harvinaisen härskisti

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakot jatkuvat – Urjalan Esperi Reikonlinnasta lähetetään terveiset lakkotovereille ympäri Suomen: ”Pysytään vahvoina ja seistään yhdessä rintamassa!”