Työtaistelusanasto tutuksi – mitä tarkoittavatkaan pistelakko, neutraliteettiperiaate ja rikkuri?

Työtaisteluun liittyy paljon erityissanastoa. Nyt se tunteminen on ajankohtaista, jotta liiton uutisoinnin seuraaminen on helpompaa. Tämän sanakirjan avulla pidät itsesi ajan tasalla. Pistäkää vaikka työtaistelu-bingo pystyyn työpaikalla, niin jää helpommin mieleen.

Kuva on otettu hoitajien mielenilmauksessa Jyväskylässä huhtikuussa. Kuvaaja: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Teksti Toimitus

Hakukielto/saarto
Hakukiellolla tai saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa tilaa, jossa ammattiliitto kieltää jäseniään hakeutumasta töihin saarrettuun yritykseen. Hakukiellon aikana myös muiden yritysten työntekijät (esimerkiksi keikkafirmoissa työskentelevät) kieltäytyvät tekemästä töitä hakukiellon alaisessa työpaikassa.

Hätätyö
Hätätyön määritelmä löytyy työaikalain 19. pykälästä. Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma (esim. suuronnettomuus) on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto tai ennalta tiedetty lakko ei täytä hätätyön tunnusmerkkejä, koska työtaistelutoimet eivät ole ennalta arvaamattomia.

Jälkivaikutus
Työehtosopimuksen päätyttyä työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan ns. jälkivaikutuksella niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan.

Laiton lakko
Lakko on laiton, jos se toteutetaan työrauhavelvoitteen aikana (työehtosopimuksen ollessa voimassa). Laittomasta lakosta ammattiliitto tai sen ammattiosasto voidaan tuomita hyvityssakkoon. Yksittäiselle työsuhteessa työskentelevälle jäsenelle ammattiliiton julistamaan lakkoon osallistuminen on aina laillista ja eikä siitä ei voida rangaista.

Laillinen lakko
Ammattiliitot voivat sopimuksettomassa tilassa (kun työehtosopimus ei ole voimassa) osana työtaistelutoimia toteuttaa lakkoja. Lakoista on aina annettava ennakkoilmoitus valtakunnansovittelijalle vähintään kahta viikkoa ennen lakon alkamista.

Lakko
Lakon aikana työntekijät kieltäytyvät tekemästä työtä työnantajan palveluksessa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa lakossa oleville työntekijöille. Lisätietoja lakosta löytyy SuPerin lakko-oppaasta.

Lakkoavustus
Lakossa oleville jäsenille SuPer maksaa lakkoavustusta korvatakseen jäsenten ansionmenetyksen. Lakkoavustuksen hakemisesta löytyy lisätietoa SuPerin lakko-oppaasta.

Lakkovahti
Lakon paikallisjohto nimeää lakkovahdit. Lakkovahdin tehtäviin kuuluu mm. valvoa lakon noudattamista sekä tarkkailla työnantajan toimia. Lakkovahdin ohjeet löytyvät SuPerin lakko-oppaasta.

Lakkovaroitus
Ennen lakon alkamista ammattiliitot jättävät lakkovaroituksen valtakunnansovittelijalle sekä työnantajille. Ilmoitus jätetään valtakunnansovittelijan toimistoon viimeistään 14 päivää ennen lakon aloittamista. Ilmoituksessa on ilmoitettava lakon kesto, rajat, toteuttamistapa, syy sekä laajuus.

Mielenilmaus
Oikeus mielenilmaukseen, mielenosoitukseen, perustuu perustuslakiin. Mielenilmaus voidaan järjestää myös lakon yhteydessä.

Neutraliteettiperiaate
Muiden järjestöjen jäsenillä tai liittoihin kuulumattomilla työntekijöillä ei ole velvollisuutta tehdä työtaistelutoimenpiteiden alaisia tehtäviä, joita he eivät normaalisti tee. Muiden liittojen tai liittoihin kuulumattomien työntekijöiden ei tarvitse tehdä lakonalaista työtä, vaan he voivat kieltäytyä siitä ilman sanktiota työnantajalta. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat sopineet noudattavansa neutraliteettiperiaatetta työtaisteluissa.

Neuvottelutulos
Kaikki työtaistelutoimet tähtäävät neuvottelutuloksen saavuttamiseen. Neuvottelutuloksen tultua SuPerin hallinto tekee päätöksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä. Jos kaikki osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, syntyy uusi työehtosopimus.

Paikallisjohto
Paikallisjohto vastaa työtaistelun paikallisesta toteutumisesta. Paikallisjohto on tärkeä osa koko työtaisteluorganisaatiota.

Pistelakko
Pistelakko on yksi lakkomuodoista. Pistelakossa työt keskeytetään pienellä alueella lyhyeksi ajaksi.

Poliittinen mielenilmaus/poliittinen työtaistelutoimenpide
Poliittinen mielenilmaus ei kohdistu työnantajaan, vaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja päätöksentekijöihin. Koska työtaistelu ei kohdistu työnantajaan, niin työrauhavelvoite ei rikkoudu poliittisen mielenilmauksen aikana. Työntekijöillä on aina oikeus osallistua poliittiseen mielenilmaukseen.

Rikkuri
Rikkuri on työntekijä, joka tekee lakonalaista työtä tai ei muuten noudata liiton päätöksiä työtaistelusta. Rikkureita ovat myös muiden ammattiliittojen jäsenet tai liittoihin kuulumattomat, jotka tekevät lakonalaista työtä. Suojelutyötä tekevät työntekijät eivät ole rikkureita.

Siirtokielto
Siirtokiellolla tarkoitetaan tilannetta, missä työnantaja siirtää työntekijän työtaistelun kohteena olevaan työyksiköön. Työntekijällä on aina oikeus kieltäytyä tekemästä lakonalaista työtä, joten hän voi kieltäytyä siirrosta.

Sopimukseton tila
Kun työehtosopimuksen voimassaolo päättyy ja neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta työnantajaliiton kanssa katkeavat alkaa sopimukseton tila. Sopimuksettomassa tilassa ammattiliitot voivat aloittaa työtaistelutoimenpiteet.

Suojelutyö
Suojelutyö on työtä, jota mahdollisesti annetaan työtaistelun aikana. Suojelutyön määrästä neuvotellaan aina lakon paikallisjohdon kanssa.

Tukilakko
Tukilakolla tuetaan toisen toimipaikan tai toisen alan työntekijöiden lakkoa. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, jos lakko noudattaa ilmoitusaikoja.

Tukitoimi
Tukitoimi on yleiskäsite kaikille erilaisille työtaistelumuodoille. Tukitoimia ovat mm. ylityö- ja vuoronvaihtokielto, mielenilmaus, lakko, hakukielto.

Tukitoimien keskusjohto
Tukitoimien keskusjohto valmistelee, järjestää ja tukee työtaistelutoimia. Keskusjohto kootaan SuPerin toimihenkilöistä.

Työehtosopimus
Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, vuosilomista sekä sairausajan palkasta.

Työrauhavelvoite
Työehtosopimuksen ollessa voimassa sekä työntekijät että työnantajat ovat sitoutuneet työrauhaan. Tämä tarkoittaa, että työrauhan aikana ei voi järjestää työtaistelutoimenpiteitä.

Työsulku
Työsulku on työnantajan vastatoimi työtaisteluissa. Työsulussa työnantaja estää työntekijöitä tekemästä töitä sekä keskeyttää työntekijöiden palkanmaksun.

Työtaistelu
Kts. tukitoimi yltä.

Työtaisteluoikeus
Oikeus työtaisteluihin on suojattu kansainvälisellä ihmisoikeussopimuksella. Työntekijällä on aina oikeus osallistua työtaistelutoimiin ilman sanktioita.

Ulosmarssi
Ulosmarssi on kevyt työtaistelutoimi, jossa työntekijät keskeyttävät työnsä ja marssivat ulos työpaikalta. Yleisesti ulosmarssit kestävät vain lyhyen aikaa.

Valtakunnansovittelija
Valtakunnansovittelija pyrkii ratkomaan ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välisiä työehtosopimusneuvotteluita. Valtakunnansovittelija kutsuu kaikki työriidan osapuolet kuultavaksi ja tekee sovintoesityksen. Sovintoesitys siirtyy tämän jälkeen SuPerin hallinnon käsittelyyn.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana superilaiset kieltäytyvät tekemästä ylitöitä tai vaihtamasta työvuoroja.

Mainos

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kotihoidon lakko alkoi Oulussa tänään

Miten määräaikainen potilasturvallisuuslaki vaikuttaa superilaisiin? Työtaistelut kotihoidossa vaarassa

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä tilapäisen siirron kielto ovat tehokkaita työtaistelutoimia hoitoalalla – Superilainen, älä luovu oikeuksistasi!