Hoitajien palkankorotus olisi pakastepitsan kokoinen menoerä

Hoitajien palkkaohjelman kustannuksia suurennellaan julkisuudessa.

Kuva: Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

Hoitoalan palkat laahaavat pitkällä takamatkalla muihin aloihin verrattuna. Suurin osa kansanedustajista onkin ilmoittanut kannattavansa hoitajille muita tuntuvampia palkankorotuksia. Viimeisin kysely tehtiin puoli vuotta sitten.

Suomi käyttää selvästi vähemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhoitoon kuin muut Pohjoismaat. Suomalaisen sosiaali- ja terveysalan jatkuva tehostaminen on johtanut tilanteeseen, jossa koko järjestelmä perustuu jatkuvalle joustamiselle ja lisätyölle, eikä hoitajalle välttämättä löydy korvaajaa edes sairausloman ajaksi.

Lisää palkkaa ja paremmat työolot

SuPerin ja Tehyn vaatimaa palkkaohjelmaa kutsutaan pelastusohjelmaksi, sillä sen tavoitteena on tuoda apua alalla vallitsevaan hoitajapulaan. Alalle vaaditaan palkkatason korotuksen lisäksi myös selviä parannuksia työoloihin.

Viisivuotisessa palkkaohjelmassa korotus hoitajien palkkoihin tehtäisiin normaalien ostovoimaa turvaavien sopimuskorotusten lisäksi. Ohjelman avulla hoitajien palkkaus saavuttaisi samapalkkaisuusvaatimusten tason viiden vuoden kuluessa.

– Peruspalkkatasoa nostetaan ohjelmassa 3,6 prosenttia vuosittain. Se tarkoittaisi 300 miljoonan euron lisäkuluja vuodessa, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo toteaa.

Sote-alan koko palkkasumma sivukuluineen on 8,5 miljardia euroa vuodessa. Palkkaohjelmassa on siis kyse hyvin maltillisesta rahamäärästä.

Jos palkkaohjelman aiheuttama lisämeno julkiselle sektorille nyt rahoitettaisiin kuntaverotuksen kautta, summa tarkoittaisi neljän euron kuukausittaista lisäystä 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan veronmaksajan kuntaverotuksessa.

– Sillä hinnalla kaupasta saa pakastepitsan. Uskon, että moni suomalainen jättäisi sen pitsan mieluummin ostamatta, jos saisi vastineeksi toimivan terveydenhuollon, Salo huomauttaa.

Mainos

Hyväpalkkainen hoitaja tuo hyvinvointia

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ovat torjuneet pelastusohjelman liian kalliina yhteiskunnalle. Hoitajien palkkavaatimusten on väitetty kustantavan yhteiskunnalle jopa miljardeja vuodessa. Esimerkiksi valtiovarainministeriö laski korotusten kustannuksiksi 3,7 miljardia, eikä ole suostunut avaamaan, miten laskelma on tehty.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa, että paisutelluissa menoarvioissa laskelmat ovat harvoin johdonmukaisia. Menoarviot sisältävät esimerkiksi koko kuntapuolen palkkamenot tai niissä ynnätään monia verovuosia, jotka eivät tosiasiassa ole vertailukelpoisia. Menot voidaan saada myös näyttämään huomattavasti suuremmilta, kun arviosta jättää pois palkkojen tuottaman verokertymän.

– Erityisen ongelmallista on, jos julkaistaan valtavia menoarvioita, mutta ei jaeta laskelmia avoimen tarkastelun kohteeksi, Lainà toteaa.

Hän huomauttaa, että liian usein mediat julkaisevat epämääräisiä menoarvioita sellaisenaan.

– Tarkan lukijan kannattaa ottaa huomioon, mistä ajanjaksosta menojen osalta puhutaan. Budjettitalous toimii yhden kalenterivuoden sisällä, vuosien niputtaminen viittaa lukujen paisutteluun. Ja aina kannattaa selvittää, otetaanko laskelmassa menojen lisäksi myös tulot huomioon, sillä verotuloja varmasti saadaan. Uskottava lähde myös julkaisee laskentatapansa avoimesti.

Lainà toteaa, että koronakriisin alkaessa työnantajataholle olisi saattanut olla pidemmän päälle edullisempaa nostaa hoitajien palkkoja.

– Suomessa palkat kuitenkin harvemmin joustavat ylöspäin. Meillä palkkajoustoa tehdään aina vain alaspäin, esimerkiksi kiky-tuntien osalta.

Ostovoima kasvaa ja hoidon laatu paranee

Jussi Salon mukaan useissa kululaskelmissa on valitettavan paljon ilmaa, eikä niissä usein ole huomioitu lainkaan niitä palkkaosuuksia, jotka palautuvat takaisin verotuloina sekä valtiolle että kunnille.

– Kun nekin otetaan huomioon, hoitoalan pelastusohjelman kulut eivät yllä edes 300 miljoonaan vuositasolla, puhumattakaan miljardeista.

Salo tarkoittaa, että pienipalkkaisten hoitajien nettopalkasta suurin osa palautuu jo nyt suoraan takaisin yhteiskunnalle, esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvien verojen kautta. Leijonanosan hoitajien tilipussista lohkaisevat esimerkiksi asuminen, auton huolto ja päivittäistavarat.

Myös hoitajille toivotusta palkankorotuksesta palautuisi valtiolle ja kunnille veroina ja veronluonteisina maksuina yli puolet. Salon mukaan voidaankin ajatella, että hoitajien palkkojen korotuksella on suora vaikutus myös niiden kuntien hyvinvointiin, joissa hoitajia asuu. Ostovoima ja verotulot kasvavat. Samalla myös hoidon laatu paranee.

– Hoitajille lisänä maksettavasta 300 miljoonan euron summasta palautuisi julkiseen talouteen heti suorina tuloveroina noin 126 miljoonaa euroa sekä lisää tulisi sitten vielä hoitajien ostamien palveluiden ja tavaroiden hintoihin sisältyvän arvonlisäveron kautta. Julkisen sektorin todellinen lisäkustannus hoitajien palkkaohjelmasta on siis jo nyt huomattavasti pienempi kuin on annettu ymmärtää, Salo toteaa.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kotihoidon lakko alkoi Oulussa tänään

Miten määräaikainen potilasturvallisuuslaki vaikuttaa superilaisiin? Työtaistelut kotihoidossa vaarassa

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä tilapäisen siirron kielto ovat tehokkaita työtaistelutoimia hoitoalalla – Superilainen, älä luovu oikeuksistasi!