Näin kaunis on vanhuus – Lehtolan palvelutalon arki päätyi näyttelyyn

Viitasaarelaisessa Lehtolan palvelutalossa haluttiin näyttää, että vanhuus voi olla muutakin kuin huolia ja harmaata arkea. Valokuvanäyttely toi esiin naurun, ilon ja yhdessäolon.

Paistopuuhissa eläkeläiskeikkailijat Hilkka ja Tuula. Lehtolassa asuvalla Airilla on makkara jo kädessä. Kuva: Anna Kemppainen

Teksti Elina Kujala

Viitasaarelaisessa Lehtolan palvelutalossa kyllästyttiin siihen, kuinka kielteisesti vanhuudesta ja vanhustyöstä puhutaan julkisuudessa.

– Me halusimme katsoa asiaa aivan toisesta näkökulmasta. Vanhuuteen kuuluu myös ilo ja onnellisuus, ja työ vanhusten parissa voi olla hauskaa, kiinnostavaa ja antoisaa, sanoo palveluvastaava Laila Leskelä.

– Paljon kuvataan lapsia ja perheitä. Miksi ei siis myös vanhuksia, sanoo sairaanhoitaja Tanja Halonen

Heikki sai karitsan syliinsä Lepolan farmin kotieläinpihassa. Hoitajat ja asukkaat pääsivät vanhan Triumphin kyytiin. Kuski kuljetti vapaaehtoistyönä. Kuvat: Lehtolan palvelutalon hoitajat ja Anna Kemppainen

15-paikkaisessa, kodikkaassa Lehtolassa on valokuvattu jo pitkään omin voimin talon arkea ja juhlaa. Sitten joku huomasi Facebookista valokuvaaja Anna Kemppaisen ilmoituksen, jossa hän etsi omaan, apurahan mahdollistamaan kuvausprojektiinsa vanhuksia. Kemppainen kävi vuoden ajan kerran viikossa Lehtolassa kameran kanssa.

Kuvia oli lopulta satoja. Lehtolan henkilökunta ja muutamat vapaaehtoiset koostivat kuvista Vanhuuden ilo -näyttelyn Viitasaaren City-Galleriaan, kauppakeskuksen yhteyteen. Esillä oli pääasiassa Lehtolan väen itse ottamia kuvia, ja näyttely mahdollistui lahjoittajien avulla. Tanja Halonen kehuu työyhteisön hyvää yhteishenkeä. Ilman niitä kuvausprojekti ja näyttelyn kokoaminen olisi jäänyt haaveeksi.

Mainos

 Näyttely päättyi kesäkuun lopussa, mutta Lehtolassa toivotaan, että ainakin osa kuvista lähtisi kiertueelle ja pääsisi esille jonnekin muualle. Näyttely on saanut paljon myönteistä palautetta, ja sillä on ollut yllättäviä sivuvaikutuksia.

– Facebookissa seuraajamäärämme on kasvanut hurjasti aivan yhtäkkiä, Leskelä kertoo.

Sigrid vatkaa. Lehtolassa leivotaan joka viikko. Leo-poni on useamman kerran vieraillut Lehtolan pihassa ilahduttamassa asukkaita. Sirkka pitelee ponia. Kuvat: Lehtolan palvelutalon hoitajat ja Anna Kemppainen

Laila Leskelä sanoo, että kuvista näkyy, kuinka paljon asioita voi tehdä yhdessä muistisairaudesta huolimatta. Niin sanotun virkistystoiminnan ei pitäisi olla palvelutalossa jokin ylimääräinen toiminto, vaan kuulua jokaiseen päivään.

– Kuvia katsellessa tulee itsellekin hyvä mieli ja hyviä muistoja mieleen. Meillä on niin paljon kuvia, joissa vanhukset ja hoitajat nauravat, Leskelä sanoo.

Mainos

Lue myös: Järvenpääläisessä kehitysvammaisten kodissa Instagram on ihana osa arkea

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Aika rikkoa lasikatto” SuPer ja Tehy esittävät Else-Mai Kirvesniemeä STTK:n puheenjohtajaksi

”Aggressiota ja vainoharhaisuutta” – näin alfa-pvp näkyy hoitotyössä

Henkilöstömitoituksen lasku vei 3 500 hoitajaa vanhuspalveluista