Mitä potilaan itsemääräämisoikeudelle kuuluu nyt, hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen?

Kiire, kuormitus tai työkaverin vahva persoona voivat vaikeuttaa potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumista hoitotyössä, muistuttaa sairaanhoitajana työskennellyt hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen.

Kuva: Jussi Helttunen

Teksti Jenna Parmala

Mitä potilaan itsemääräämisoikeus hoitotyössä tarkoittaa?

”Itsemääräämisoikeus on Suomen kansalaisen, myös potilaan ja asiakkaan, perusoikeus. Potilaalla tai asiakkaalla on oikeus tehdä omiin arvoihinsa ja vakaumukseensa perustuvia valintoja, joita hoitohenkilökunnan tulee kunnioittaa. Hoitotyössä itsemääräämisoikeuteen liittyvät esimerkiksi kysymykset siitä, kenen edessä potilas vaihtaa vaatteet tai tulee syötetyksi ja pääseekö hän halutessaan esimerkiksi ulkoilemaan. Hoitosuhde voi koetella itsemääräämisoikeutta. On melko tyypillistä, että potilas saattaa hukata ainakin hetkeksi oman tahtonsa. Silloin potilaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi hoitonsa aikatauluun, eikä hän välttämättä saa tarvittavaa tietoa esimerkiksi hoitoaan koskevissa päätöksissä.”

Toteutuuko itsemääräämisoikeus hoitotyössä?

”Se toteutuu Suomessa paljon paremmin kuin maailmalla, mutta parannettavaakin on paljon. Meillä esimerkiksi lähihoitajat ovat hyvin koulutettuja ja potilaan oikeuksiin perehtyneitä. Hoitotyössä on vuosien varrella tapahtunut paljon kehitystä. Kun itse aloitin 30 vuotta sitten työt kylvettäjän sijaisena ikäihmisten parissa, oli tyypillistä, että eri sukupuolta olevia ihmisiä kylvetettiin samoissa tiloissa useita kerrallaan ja että yhdessä huoneessa saattoi nukkua kuusikin ihmistä. Muistan vieläkin, miten järkyttynyt olin siitä, että joidenkin ihmisten koko elämä oli sellaista. Tänä päivänä näiden asioiden muisteleminenkin kauhistuttaa, mutta sillä tavoin ikäihmisiä silloin hoidettiin. Vielä nykyäänkin eniten ongelmia itsemääräämisoikeuteen liittyen tulee yleensä hoitokodeissa, isoissa yksiköissä ja laitoksissa. Niissä kiire, kuormitus, työkaverin vahva persoona tai lääkärin määräykset saattavat jyrätä inhimillisen hoidon yli.”

Miten itsemääräämisoikeuslaki uudistuu?

”Itsemääräämisoikeuslain uudistuksen kanssa on työskennelty jo useita vuosia. Toivottavasti laki tulee voimaan mahdollisimman nopeasti, sillä sitä tarvitaan erityisesti ikäihmisten palveluissa, kun samaan aikaan heidän määränsä nousee. Uuden lain tulee korostaa rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä. Kuulin juuri eräästä ikäihmisten parissa työskennelleestä hoitotiimistä, joka oli onnistunut muuttamaan kuormittavan peseytymisrutiinin potilaiden kanssa helpommaksi laulamalla. Laulaen potilaat suostuivat lähtemään pesulle ja olivat yhteistyökykyisempiä. Työkulttuurin on kuitenkin muututtava monilla työpaikoilla sallivammaksi, että tällaisia luovia keinoja voidaan kokeilla ja ottaa käyttöön. Vaatii tilaa ja aikaa kokeilla, mikä toimisi paremmin kuin väkisin tekeminen.”

Milloin rajoitustoimenpiteet ovat hyväksyttäviä?

”Monissakin tilanteissa. Potilas tai asiakas ei saa esimerkiksi vaarantaa omaansa tai muiden ihmisten turvallisuutta. Kun esimerkiksi psykoottinen potilas ei suostu ottamaan lääkkeitä, anoreksiapotilas ei suostu syömään tai vakavasta päihdeongelmasta kärsivä ei kykene lopettamaan päihteiden käyttöä, on kyse tilanteista, joissa Ihminen ei syystä tai toisesta pysty tekemään tietoisia valintoja tai näkemään valintojensa seurauksia.”

Miltä näyttää itsemääräämisoikeuden tulevaisuus?

”Ymmärrys itsemääräämisoikeudesta perusoikeutena tulee vahvistumaan edelleen, se on tärkeä ihmisoikeus, joka Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion tulee hoitaa nykyistä paremmin. Ihmiset ovat yhä tietoisempia siitä, minkälaisia oikeuksia heille kansalaisina kuuluu. Olisi kuitenkin myös tärkeää muistaa, että oikeuksien myötä kansalaisille kuuluu myös vastuita ja velvollisuuksia.”

Lauri Kuosmanen

  • Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos.
  • Psykiatrinen sairaanhoitaja.
  • Hoitotieteen dosentti.
  • Itsemääräämisoikeuslakia uudistetaan tällä hetkellä. Myös SuPer on mukana sosiaali- ja terveysministeriön itsemääräämisoikeushankkeen seurantaryhmässä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia