Lain mukaan kaikkien päiväkodissa lasten kanssa työskentelevien on tiedettävä hoitamiensa lasten varhaiskasvatussuunnitelman sisällöistä. Helsingissä tämä toteutuu vain noin joka kuudennen hoitajan kohdalla, osoittaa viime syksynä tehty kysely.
Kyselyn toteuttivat SuPerin ja kolmen muun lastenhoitajia edustavan ammattiliiton paikallisosastot. Siihen vastasi noin 550 Helsingin kaupungilla työskentelevää lastenhoitajaa.
Kyselyssä selvitettiin myös lastenhoitajien arviota työn vaativuuden ja yksintyöskentelyn lisääntymisestä. Vastaajista lähes 84 prosenttia oli sitä mieltä, että uuden varhaiskasvatuslain myötä työn vaativuus on lisääntynyt. Yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työskentely yksin lapsiryhmässä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana.
Taustalla vaikuttaa varhaiskasvatuksessa viime vuosina tapahtuneet muutokset, esimerkiksi uusi varhaiskasvatuslaki, joiden tueksi lastenhoitajat tarvitsevat täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen tarpeen on huomioinut myös opetuksen ja koulutuksen arvioinnista vastaava viranomainen Karvi.
Tietoa tarvitaan myös koulutuksista
Helsingin kaupungissa lastenhoitajana työskentelevä Johanna Hyrske kertoo, ettei ole yllättynyt kyselyn tuloksista. Tiedonkulun kannalta tärkeille tiimipalavereille varattu aika on lyhentynyt ja yhteiselle keskustelulle on aikaisempaa vähemmän aikaa.
Hyrske kertoo huomanneensa myös, etteivät varhaiskasvatuksen lastenhoitajat saa osallistua talonpalavereihin, vaikka ne koskevat koko henkilökuntaa.
– Se luo eriarvoisuuden tunnetta.
Hyrske toimii SuPerin Helsingin varhaiskasvatuksen ammattiosaston puheenjohtajana ja on myös luottamustoimensa kautta tietoinen lastenhoitajien työtilanteesta. Hoitajien yksintyöskentelyn lisääntymiseen on hänen mukaansa vaikuttanut esimerkiksi se, että kahden aikuisen päiväkotiryhmät ovat yleistyneet.
Yksintyöskentely tarkoittaa usein sitä, että lastenhoitajien ja lasten suhdeluku ylittyy, mikä vaikuttaa suoraan lasten turvallisuuteen.
Sen sijaan lastenhoitajien kyselyssä esiin noussut täydennyskoulutuksen puute ei Hyrskeen mukaan ole yhtä suuri ongelma. Koulutusta on tarjolla, mutta lastenhoitajat eivät ehkä tiedä niistä riittävästi tai kerkeä työnsä lomassa etsiä tietoa.
– Esimies voisi rohkaista hoitajia käymään koulutuksissa ja tuoda niitä työntekijöiden tietoon, Johanna Hyrske ehdottaa.
SuPerin, JHL:n, Jytyn ja Tehyn Helsingin ammattiosastot toteuttivat kyselyn kaupungin varhaiskasvatuksen lastenhoitajille syksyllä 2019. Kyselyyn vastasi noin joka viides hoitaja.
