Lähihoitajien työnkuvan rajoittaminen perusterveydenhuollossa ei nopeuta hoitoon pääsyä

Hoidon tarpeen arviointi on keskeinen osa lähihoitajan työtä. Nyt se aiotaan rajata pois lähihoitajan työnkuvasta terveyskeskuksissa.

Lähihoitajat tekevät hoitotyötä esimerkiksi kotihoidossa hyvin itsenäisesti. Työhön kuuluu asiakkaan voinnin kokonaisvaltainen seuraaminen ja arvioiminen. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Muutos liittyy kiireettömän hoidon hoitotakuun tiukentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että asiakas pääsee ensi vuoden syyskuusta alkaen hoitoon kahden viikon sisällä yhteydenotosta terveyskeskukseen. Myöhemmin hoitotakuun on määrä kiristyä viikkoon.

Lakimuutosta pohtinut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että arvion hoidon tarpeesta perusterveydenhuollossa tekisi vastaisuudessa laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi sairaanhoitaja. Lähihoitaja ei ole laillistettu terveydenhuollon ammattilainen vaan se on nimikesuojattu ammattinimike.

Lähihoitajilla säilyisi oikeus hoidon tarpeen arviointiin neljän vuoden siirtymäajan verran eli syksyyn 2027, jos työnantaja katsoo, että heillä on riittävä ammattitaito ja osaaminen tehtävään.

Lähihoitajien työtehtävien rajaaminen on omiaan pahentamaan alan työvoimapulaa, sanoo SuPerin asiantuntija Elina Ottela. Ammattioikeuksien perusteeton rajaaminen heikentää pito- ja vetovoimaa. Se ei myöskään ole asiakkaiden edun mukaista.

– Meillä on perusterveydenhuollossa lähihoitajia ja perushoitajia, jotka ovat tehneet hoidon tarpeen arviointia vuosikymmeniä ilman ensimmäistäkään moitetta. Vaaratapahtumailmoituksia ei ole tehty eikä valvova viranomainen ole joutunut puuttumaan ammattioikeuksien rajoittamiseen.

Valvovan viranomaisen Valviran mukaan on tärkeää, että terveyskeskustoiminnassa ja päivystyksessä hoidon tarpeen arviointia tekevillä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus – koulutukseen se ei ota kantaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö tuntuu ohjaavaan työntekijöitä kouluttautumaan uuteen ammattiin. Perusterveydenhuollossa työskentelevän lähihoitajan pitäisi siis opiskella sairaanhoitajaksi, jotta voisi vastaisuudessa arvioida asiakkaiden hoidon tarvetta.

Elina Ottela ei pidä tätä järkevänä.

– Täydennyskoulutus, jos sitä edes tarvitaan, on työntekijän ja työnantajan kannalta edullisempi vaihtoehto.

 

Lähihoitajan perustyötä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä muutosta perustellaan sillä, että avosairaanhoidossa yhteydenottojen syyt ovat moninaiset ja hoidon tarpeen arviointi on erittäin vaativaa.

Lähihoitajilla on tehtävään riittävä koulutus ja ammattitaito, vastaa Elina Ottela. Hoidon tarpeen arviointi on keskeinen osa lähihoitajan työtä ja se kuuluu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.

Mainos

–  Esimerkiksi kotihoidossa hoitotyötä tehdään hyvin itsenäisesti. Työhön kuuluu asiakkaan voinnin kokonaisvaltainen seuraaminen ja arvioiminen, lääkehoito sekä lukuisat muut hoidolliset toimenpiteet. Lähihoitajan työn perusterveydenhuollon vastaanotolla ei tulisi poiketa tästä.

Hoidon tarpeen arviointi halutaan rajata lähihoitajan työnkuvasta ainoastaan terveyskeskuksissa, muualla se säilyy ennallaan.

– Erikoissairaanhoito on todella kuormittunut, kun ihmiset eivät pääse ajoissa hoitoon ja vaivat pahenevat erikoissairaanhoitoa vaativiksi. Hoitotakuun tavoitteena on, että asiakkaat pääsevät kohtuullisessa ajassa palvelujärjestelmän piiriin. Tavoitetta ei edistä se, että jonkin ammattiryhmän työnkuvaa kavennetaan keinotekoisesti.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia