Vihreä siirtymä etenee kaikilla toimialoilla hitaasti, mutta sote-alalla kaikkein verkkaisimmin. Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksessa vain 15 prosenttia sote-alan vastaajista kertoi, että heidän työpaikallaan on ympäristö- tai ilmasto-ohjelma.
Tilanne ei ole juuri muuttunut edelliseen, vuoden 2022 kyselyyn verrattuna. Tutkimuspäällikkö Arja Ala-Laurinahon mukaan ilmastotyötä on vaikea saada käyntiin, koska ala painii rahavaikeuksien ja organisaatiomyllerrysten kanssa.
– Henkilöstövaje ja kiire pakottavat keskittymään perustehtävään eli ihmisistä huolehtimiseen.
Silloin esimerkiksi jätteiden vähentäminen, energian säästäminen tai uudet toimintatavat eivät edisty, vaikka ilmasto-ohjelmia olisikin.
Ilmastoteot kaatuvat rakenteisiin
Useimmat työntekijät kokevat, ettei ilmastoystävällinen toiminta ole heidän työssään helppoa. Vain joka neljäs arvioi, että työnantaja pitää ilmastonmuutoksen hillintää tärkeänä. Ala-Laurinahon mukaan yksittäinen työntekijä voi toimia vastuullisesti vaikkapa lajittelemalla jätteet tai vähentämällä ateriahävikkiä, mutta vastuu ei voi jäädä henkilöstölle.
– Jos kierrätykseen ei ohjeisteta tai sopivia jäteastioita ei ole, asia jää. Työnantajan täytyy luoda edellytykset kestävälle toiminnalle. On tärkeää, että johto ja työntekijät ideoivat yhdessä omalle työpaikalle sopivia kestäviä käytäntöjä.
Vihreä siirtymä vaatii kuitenkin enemmän kuin yksittäisiä tekoja. Se edellyttää koko sote-sektorin laajuisia muutoksia ja eri toimijoiden yhteistyötä.
– Sote-alan ympäristökuormitusta voidaan vähentää myös suosimalla kestäviä materiaaleja työ- ja potilasvaatteissa sekä vähentämällä veden, energian ja kemikaalien kulutusta pesulapalveluissa, Ala-Laurinaho sanoo.
Arjen valinnat eivät ole pelkästään ympäristökysymyksiä. Ne vaikuttavat suoraan siihen, millaista terveyttä ja hyvinvointia sote-palveluissa tuotetaan eli ne kytkeytyvät suoraan siihen, mikä on sote-palveluiden perustehtävä.
