Mitä ajattelet hyvinvointialueiden tilanteesta tällä hetkellä?
Tilanne on hyvin haastava, kaikki alueet kamppailevat samanaikaisesti rahoituksen ja resurssien kanssa. On ongelmallista, että alueet ovat heti perustamisesta lähtien kovissa säästöpaineissa. Pelkona on tietysti, että tulevat muutokset näkyvät sekä hoitajien työkuormassa että palveluiden laadussa. Samaan aikaan palveluiden kysyntä tulee vain kasvamaan. Voi olla, että säästöt purevat omaan nilkkaan. Hyvinvointialueet ajautuvat myös eriarvoiseen asemaan.
Pirha asettuu suurimpana hyvinvointialueena keskelle, emme ole pulassa, mutta emme voittajiakaan. Tämänhetkiset neuvottelut koskevat sairaalapalveluita ja vähennysten kohteena on myös hoitajien työpanos, siksi neuvottelut merkitsevät myös lähihoitajille jatkuvaa painetta ja stressiä. Muutokset työyhteisöissä ja esimerkiksi esihenkilöiden vaihdokset ovat suuria asioita työntekijöille. Samoin kuin mahdollinen hyvinvointieduista vähentäminen.
Mikä on sinun roolisi varapääluottamusedustajana neuvotteluissa?
Olen aktiivisesti mukana neuvotteluissa. Lisäksi otan tietysti osaa valmisteluun ja strategian suunnitteluun. Pääluottamusedustajat Katja Kinnunen ja Harri Järvelin ovat välillä liiton luottamustehtävissä, joten varana paikkaan heidän poissaoloaan ja varmistan riittävän miehityksen neuvotteluissa. Ydinasia meille on, että työnantaja saapuu paikalle neuvottelemaan eikä sanelemaan. Tämän osalta nähtävissä on valonpilkahduksia. Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että työnantajalla on aito halu kuulla neuvotteluissa henkilöstön ääni ja säästöehdotukset.
Kuuluuko neuvotteluissa hoitajien ääni?
Haluamme tuoda selkeästi esille sen, ettei henkilötyövuosia pitäisi vähentää. Haluamme varmistaa, että hoitajien huolenaiheet tulevat työnantajan tietoon. Henkilöstön ja johdon välinen vuoropuhelu on tärkeää, ettei henkilöstö muutu työnantajan silmissä vain siniasuiseksi massaksi, johon kohdistetaan toimenpiteitä. Työnantajan pitää ymmärtää lähihoitajien työn arkea ja käytäntöjä. Teen aika paljon nostoja omasta työhistoriastani ja jaan tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilasta. Kerron myös kuulumisia kentältä. Ajattelen, että luottamusedustajan tärkeä tehtävä on tuoda näkyväksi lähihoitajien korvaamatonta työtä ja hiljaista tietoa.
”Jos mietit, pitäisikö olla yhteydessä luottamusedustajaan, niin mieluummin ole.”
Miten lähihoitaja voi varautua mahdolliseen irtisanomiseen?
Lähihoitajien kannattaa järjestäytyä. Liiton tarjoama tukiverkko antaa voimaa ja suojaa. Ajattelen myös, että työelämään kannattaa suhtautua pitkäjänteisesti. Ansioluettelo kannattaa päivittää säännöllisesti ja itsensä kehittäminen ottaa vakavasti. Jos pahin käy, on mahdollista lähteä heti etsimään uusia työmahdollisuuksia. Asian miettiminen jatkuvasti on kuluttavaa, mutta pieni varautuminen voi tuoda itsevarmuutta. Myös verkostoituminen omassa paikallisessa ammattiosastossa kannattaa, sieltä voi saada innostusta uusiin urapolkuihin. Ja tietysti työpaikan sisäiset koulutukset kannattaa hyödyntää, sillä ne parantavat työntekijän arvoa työmarkkinoilla. Laadukas vapaa-aika ja riittävä uni pitävät yllä jaksamista työelämän pyörteissä.
Entä silloin kun työpaikka säilyy, minkälaisia muutoksia työhön lähihoitaja voi odottaa?
Työnkuvat voivat muuttua, työkuorma voi kasvaa, työilmapiiri muuttua tai työpaikka saattaa siirtyä. Lähihoitaja saatetaan siirtää vaikka Tampereelta Lempäälään. Siinä tapauksessa siihen, ottaako hän tarjottua työpaikkaa vastaan vaikuttaa se, onko hoitajalla esimerkiksi ajokorttia. Isossa organisaatiossa työntekijöitä on monenlaisia ja uusien työyhteisöjen toimivuus näkyy vasta käytännössä. Muutos ja sopeutuminen voi tuntua vaikealta, kun töiden lomassa pitäisi mukautua ja tutustua uusiin ihmisiin. Samalla täytyisi muistaa, että työkuorman kasvaessa ja työolojen mahdollisesti huonontuessa hoitajien odotetaan jatkuvasti kohtaavan ihmisiä vailla kyynisyyttä tai väsymystä. Se on paljon vaadittu.
Juho Puusniekka
- Pirhan hyvinvointialueen täysaikainen 39-vuotias luottamusedustaja ja varapääluottamusedustaja vuodesta 2024.
- Lähihoitaja vuodesta 2016.
- Työskennellyt lasten ja nuorten kanssa, myöhemmin päihde- ja mielenterveystyössä.
- Pirhan hyvinvointialueen neuvotteluissa tavoitteina on, että hoitajien ääni kuuluu työnantajalle ja että säästöjä löydetään muualta kuin henkilötyövuosista.
