Hoitoalan yt:t – Kunnat koettavat samaan aikaan syödä ja säästää

Lähes 13 000 superilaista on yt-neuvottelujen piirissä. Kunnat hakevat säästöjä henkilöstökustannuksista.

Kuntien rahat ovat lopussa – miten tähän on tultu?

Ikääntyvässä Suomessa sote-kustannukset nousevat ja siihen kunnat eivät ole varautuneet. Samaan aikaan kunnille on ohjattu vähemmän rahaa. Kuva: Pixabay

Teksti Merja Suomalainen

Samaan aikaan kun hoitajista on pulaa, kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit käyvät yt-neuvotteluja henkilöstöön kohdistuvista säästöistä. Ne ovat tarjonneet hoitohenkilöstölle vapaaehtoisia palkattomia vapaita, lomautuksia, siirtoja toisiin tehtäviin ja jopa irtisanomisia talouden tasapainottamisen nimissä.

Rahapulaan on ajauduttu tietoisella sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetoinnilla. Rahaa on varattu sote-menoihin liian vähän ennakoitaviin kustannuksiin nähden. Osin se johtuu siitä, että kunnissa luotettiin sote-uudistuksen toteutumiseen. Uudistus olisi siirtänyt kulut ja vastuut maakunnille. Lisäksi valtio olisi palkinnut maakuntia, jos kuntien sote-kuluja olisi onnistuttu karsimaan etukäteen.

Kuntien tilannetta ovat pahentaneet myös valtion maksamien osuuksien jäädytykset, kilpailukykysopimuksen epäsuotuisat verovaikutukset ja tulorekisterin käyttöönoton myöhentymisestä johtuneet verotulojen saannin viivästymiset.

Mainos

− Kuntaverot vaihtelevat Suomessa 17−22,50 prosentin välillä. Verotuloja voisi tasata tarkastelemalla valtion kunnille maksamia osuuksia. Joissain tapauksissa kuntaliitos on pakko tehdä, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo sanoo.

Yt-neuvotteluita käydään ympäri Suomen. Osassa kunnallisissa työpaikoissa yt-neuvottelut ovat jo päättyneet ja joissakin käynnistellään jo vuoden toista kierrosta. Alla on listaus suurimmista:

  • Pohjois-Karjalan Siun sote on käynnistänyt yt-neuvottelut, tavoitteena on 20 miljoonan euron säästöt. Neuvottelujen piirissä on 7 000 työntekijää.
  • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote vähentää noin 110 henkilötyövuotta vuoteen 2021 mennessä ja lomauttaa noin 600 työntekijää kahden viikon ajaksi. Lomautus ei koske suorassa asiakastyössä olevia.
  • Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tiedotti vähentävänsä 250 henkilötyövuotta. Tämän vuoksi se irtisanoo 51 henkilöä.
  • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite vähentää enintään 220 henkilötyövuotta. Soitessa on noin 3 800 työntekijää.
  • Kymenlaakson Kymsote tiedotti kesällä 429 henkilön vähentämistarpeesta.
  • Etelä-Karjalan Eksote tavoittelee 9 miljoonan säästöjä. Eksotessa on noin 5 000 työntekijää.
  • Kainuun sote tavoittelee 2 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Työntekijöitä on yhteensä 3 700.
  • Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnissä yt-neuvottelut. Työntekijöitä on lähes 8 000.
  • Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sopi keväällä 5 miljoonan euron säästöistä ja tavoittelee nyt yli 10 miljoonan euron lisäsäästöjä. Se työllistää yli 4 000 henkilöä.

Lapin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus eivät ole yt-menettelyssä, mutta nekin ovat ilmoittaneet sopeuttamistoimista.

SuPer on muistuttanut, että tilanne on sote-palveluiden kannalta huolestuttava niin potilaiden, työntekijöiden kuin koko alan kannalta: työvoimapulasta kärsivä sote-ala ei kestä hoitajien uupumista ja alan ja työnantajien maineen menetystä. Lisäksi nyt tehtävät säästöt ovat vaarassa lisätä kustannuksia tulevaisuudessa.

Päivitetty 24.10. Siun soten tiedoilla.

Sinua voisi kiinnostaa myös

SuPer ei suostunut lomarahaleikkauksiin Loimaalla

Kunta-alan neuvottelut alkoivat – SuPer haluaa turvata lakisääteiset palvelut

Vasu-keskusteluissa ei aina kuulu vanhempien eikä lasten ääni