Samaan aikaan kun hoitajista on pulaa, kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit käyvät yt-neuvotteluja henkilöstöön kohdistuvista säästöistä. Ne ovat tarjonneet hoitohenkilöstölle vapaaehtoisia palkattomia vapaita, lomautuksia, siirtoja toisiin tehtäviin ja jopa irtisanomisia talouden tasapainottamisen nimissä.
Rahapulaan on ajauduttu tietoisella sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetoinnilla. Rahaa on varattu sote-menoihin liian vähän ennakoitaviin kustannuksiin nähden. Osin se johtuu siitä, että kunnissa luotettiin sote-uudistuksen toteutumiseen. Uudistus olisi siirtänyt kulut ja vastuut maakunnille. Lisäksi valtio olisi palkinnut maakuntia, jos kuntien sote-kuluja olisi onnistuttu karsimaan etukäteen.
Kuntien tilannetta ovat pahentaneet myös valtion maksamien osuuksien jäädytykset, kilpailukykysopimuksen epäsuotuisat verovaikutukset ja tulorekisterin käyttöönoton myöhentymisestä johtuneet verotulojen saannin viivästymiset.
− Kuntaverot vaihtelevat Suomessa 17−22,50 prosentin välillä. Verotuloja voisi tasata tarkastelemalla valtion kunnille maksamia osuuksia. Joissain tapauksissa kuntaliitos on pakko tehdä, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo sanoo.
Yt-neuvotteluita käydään ympäri Suomen. Osassa kunnallisissa työpaikoissa yt-neuvottelut ovat jo päättyneet ja joissakin käynnistellään jo vuoden toista kierrosta. Alla on listaus suurimmista:
- Pohjois-Karjalan Siun sote on käynnistänyt yt-neuvottelut, tavoitteena on 20 miljoonan euron säästöt. Neuvottelujen piirissä on 7 000 työntekijää.
- Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote vähentää noin 110 henkilötyövuotta vuoteen 2021 mennessä ja lomauttaa noin 600 työntekijää kahden viikon ajaksi. Lomautus ei koske suorassa asiakastyössä olevia.
- Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tiedotti vähentävänsä 250 henkilötyövuotta. Tämän vuoksi se irtisanoo 51 henkilöä.
- Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite vähentää enintään 220 henkilötyövuotta. Soitessa on noin 3 800 työntekijää.
- Kymenlaakson Kymsote tiedotti kesällä 429 henkilön vähentämistarpeesta.
- Etelä-Karjalan Eksote tavoittelee 9 miljoonan säästöjä. Eksotessa on noin 5 000 työntekijää.
- Kainuun sote tavoittelee 2 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Työntekijöitä on yhteensä 3 700.
- Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnissä yt-neuvottelut. Työntekijöitä on lähes 8 000.
- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sopi keväällä 5 miljoonan euron säästöistä ja tavoittelee nyt yli 10 miljoonan euron lisäsäästöjä. Se työllistää yli 4 000 henkilöä.
Lapin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus eivät ole yt-menettelyssä, mutta nekin ovat ilmoittaneet sopeuttamistoimista.
SuPer on muistuttanut, että tilanne on sote-palveluiden kannalta huolestuttava niin potilaiden, työntekijöiden kuin koko alan kannalta: työvoimapulasta kärsivä sote-ala ei kestä hoitajien uupumista ja alan ja työnantajien maineen menetystä. Lisäksi nyt tehtävät säästöt ovat vaarassa lisätä kustannuksia tulevaisuudessa.
Päivitetty 24.10. Siun soten tiedoilla.
