Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen: ”Julkisten palveluiden ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää”

Miksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei suostunut toteuttamaan hallituksen vaatimia säästöjä kahdessa vuodessa?

Säästötavoite olisi tarkoittanut, että pahimmillaan 40 prosenttia henkilökunnasta olisi pitänyt irtisanoa, mikä olisi johtanut sote-palveluiden alasajoon. Jouduimme tilanteeseen, jossa piti päättää, rikommeko perustuslakia vai hyvinvointialuelakia. Siksi teimme kantelun oikeuskanslerille. Saimme vastaukseksi, että perustuslailliset palvelut on turvattava, mutta taloutta on myös sopeutettava mahdollisimman paljon.

Millaisia sopeuttamistoimia hyvinvointialueella on tehty?

Pyrimme ensisijaisesti saamaan aikaan säästöjä uudistamalla toimintamalleja. Esimerkiksi nykyisin ei ole määrärahoja sijaisten palkkaamiseen samalla tavalla kuin ennen. Olemme ratkaisseet ongelman sillä, että työntekijät liikkuvat tarvittaessa yksiköstä toiseen.

Hyvinvointialueen yt-neuvotteluissa päädyttiin siihen, että 10–30 henkilötyövuotta vähennetään ikääntyneiden palveluissa. Vähennykset pyrittiin toteuttamaan pääosin määräaikaisten työsuhteiden päättymisten ja henkilöstön eläköitymisten kautta. Yhteisistä palveluista ja välinehuollosta vähennettiin noin viisi henkilötyövuotta. Nyt syksyllä edessä on laajempia neuvotteluita.

Lisäksi erikoissairaanhoidosta ja kuntoutuksesta vähennettiin vuodeosastopaikkoja, ikäihmisten asumispalveluihin lisättiin paikkoja ja kotihoidon palveluja painotettiin. Ennen näitä muutoksia Ekhvan alueella noin 200 ikäihmistä jonotti asumispalveluihin. Muutosten jälkeen sairaalassa on enemmän tilaa ja vain kymmenkunta ikäihmistä jonottaa asumispalveluihin yli määräajan.

Mainos

Miltä hyvinvointialueiden tulevaisuus näyttää?

Toimenpiteet ovat rajuja ja kivuliaitakin, mutta uskon, että menemme oikeaan suuntaan. Toimintamalleja ei ole aiemmin kyseenalaistettu, mutta nyt se on pakko tehdä. Tarvitsemme ihan uudenlaista ajattelua. Julkinen sosiaali- ja terveydenhoito pitää kohdentaa paremmin. Se, mitä tehdään, pitää perustua näyttöön ja tuoda asiakkaalle lisäarvoa. On arvioitu, että jopa 20 prosenttia hoidoista on hyödyttömiä tai vähähyötyisiä. Tällaiset hoidot pitää lopettaa. Peruspalveluihin tarvitaan kuitenkin lisää resursseja. Palvelut pitää tarjota oikeassa järjestyksessä sekä pitää välttää turhaa ja päällekkäistä tekemistä. Kriteerit hoivan piiriin pääsystä tiukentuvat, jolloin itselle ja läheisille jää suurempi vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Jaksan uskoa silti siihen, että heikoimmassa asemassa olevista halutaan pitää huolta.

Millainen on Ekhvan kumppanuuteen perustava yt-malli?

Yhteistoiminnan kumppanuussopimuksemme sai tunnustusta viime vuonna Tärkeissä töissä -gaalassa, jossa palkitaan kuntien ja hyvinvointialueiden innostavia kehittämistekoja.Keskeistä mallissa on jatkuva henkilöstön ja johdon vuoropuhelu. Emme ole eri puolilla pöytää, vaan teemme työtä yhdessä. Henkilöstöä kuunnellaan ja heidän näkemyksensä huomioidaan päätöksenteossa.

Miten pidät yhteyttä hyvinvointialueen henkilöstöön?

Pidän kerran kuukaudessa henkilöstöinfon, jossa saa kysyä ja kommentoida omalla nimellä tai anonyymisti. Joka toinen viikko minulla on avoimet ovet, jolloin kanssani voi tulla juttelemaan. Saan paljon myös viestejä henkilökunnalta ja tapaan työntekijöitä joko työyksiköissä tai toimistotalolla. Lisäksi vierailen työyhteisöjen kahvitunneilla ja kerran kuukaudessa vietän tet-päivän jossakin yksikössä. Seuraavaksi olen menossa tutustumaan turvakodin toimintaan.

Miten tet-päiväsi sujui vanhuksille tarkoitetussa Pormestarinkadun palvelukodissa?

Se oli aivan ihana päivä. Jaoin ruokaa, kävelytin ja tein perushoitotoimenpiteitä. Liikutuin siitä, miten hoitajat välittivät aidosti asukkaista ja kohtasivat jokaisen yksilöllisesti. Näin myös työn monipuolisuuden. Ensin olimme ruokapöydässä, kohta saappaat jalassa pesemässä asukasta.

Mikä on työsi tavoite?

Pyrin siihen, että hyvinvointiyhteiskuntamme säilyisi muutosten keskellä. Julkisten palveluiden ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää. Haluan olla rakentamassa sellaista kulttuuria, jossa jokaisesta välitetään. Uskon, että paras keino saavuttaa vaikuttavia palveluita on varmistaa, että henkilökunta voi hyvin. Jokaisen pitäisi työssään saada kokea, ettei ole mitätön palanen, vaan äärimmäisen tärkeä työntekijä, jonka avulla organisaatio voi onnistua.

Sally Leskinen