Aluevaaleissa on ehdolla poikkeuksellisen paljon hoitajia – äänestystulos vaikuttaa monen lähihoitajan työoloihin

Tammikuun aluevaaleissa ratkaistaan jokaisen suomalaisen terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Päättäviin asemiin on ehdolla paljon sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia.

Aluevaaleissa päätetään sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Sote-uudistuksen myötä Suomeen rakennetaan uusi hallinnon taso, hyvinvointialueet, joita johtavien valtuustojen edustajat valitaan aluevaaleissa.

Aluevaltuustojen tehtävä on päättää käytännössä, miten sote-uudistus alueilla toteutetaan eli esimerkiksi missä alueen terveyskeskukset, joita tulevaisuudessa kutsutaan sote-keskuksiksi, sijaitsevat, mitä palveluita asiakkaat niistä saavat ja kuinka paljon he niistä joutuvat maksamaan.

Valtuustojen päätettäväksi tulee myös se, kuinka suuri osa palveluista järjestetään digitaalisesti. Vaikka vastaisuudessa yhä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluista pystytään järjestämään etäyhteyksin, osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan riittävästä määrästä tulee pitää huolta, muistuttaa SuPerin kehittämispäällikkö Jussi Salo.

– Osa palveluista vaatii tulevaisuudessakin osaavien ammattilaisten läsnäoloa. Esimerkiksi vanhustenhuollon tehtävistä vain pieni osa voidaan hoitaa verkon välityksellä.

Sama koskee myös pelastustoimea, jonka rahoituksesta ja järjestämisestä päätetään niin ikään vastaisuudessa aluevaltuustoissa.

 

Nyt jos koskaan äänestäminen kannattaa

Aluevaaleissa on ehdolla paljon hoitajia ja pelastusalan ihmisiä. Esimerkiksi SDP on kertonut, että puolueen ehdokkaiden yksi yleisimmistä ammateista on lähihoitaja. Myös kokoomus on todennut, että sen ehdokaslistoilla on paljon sote-alan ammattilaisia.

Sote- ja pelastusalojen ammattilaisten poikkeuksellisen suuri edustus kertoo siitä, että vaaleissa kyse on myös näiden alojen työolojen tulevaisuudesta.

Superilaisia ehdokkaita on jokaisessa vaalipiirissä kymmenestä eri puolueesta tai sitoutumattomien yhteislistasta. Hyvinvointialueiden superilaiset ehdokkaat esitellään liiton verkkosivuilla.

– Meille on tärkeää, että valtuustoihin valitaan lähihoitajien työn arkea ymmärtäviä edustajia, Jussi Salo toteaa.

Hän korostaa, että äänestäminen ensimmäisissä aluevaaleissa on tärkeämpää kuin ehkä koskaan.

– Ensimmäisellä valtuustokaudella jos millä on vaikutusta. Silloin luodaan alueiden toimintamallit, joihin seuraavien vaalien jälkeen valituilla ehdokkailla on rajatummat mahdollisuudet vaikuttaa.

 

Alkuvuoden nopea rypistys

Vaalien merkityksestä huolimatta äänestysaktiivisuuden on ennakoitu jäävän vaisuksi. Tähän on useita syitä.

–  Sote-uudistusta valmisteltiin kaiken kaikkiaan reilusti yli kymmenen vuotta. Voi olla, että monet ovat väsyneet tähän keskusteluun eivätkä hahmota, että nyt tehdään merkittäviä, jokaisen suomalaisen elämään vaikuttavia päätöksiä, Salo pohtii.

Vaalien ehdokasasettelu päättyi joulukuun puolivälissä, ja sen jälkeen joulun ja uudenvuoden pyhät ovat vieneet huomiota vaalikampanjoinnilta.

– Varsinainen vaalirypistys on vain muutama viikko. Se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.

Lisäksi edellisistä kuntavaaleista on vasta reilu puoli vuotta aikaa. Koronatilanteen takia huhtikuusta kesäkuuhun siirtyneiden vaalien kampanja-aika puolestaan oli poikkeuksellisen pitkä.

Tammikuun 23. päivä pidettävissä vaaleissa valitaan edustajat 21 hyvinvointialueen valtuustoon. Jokaiselle alueella valitaan vähintään 59 valtuutettua. Helsingissä vaaleja ei pidetä.

 

Näin sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan

Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut, kun väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. SuPer on julkaissut yhteensä kymmenen vaaliteesiä, joiden avulla tähän tavoitteeseen päästään. Teesit on esitelty kokonaisuudessaan liiton verkkosivuilla.

Hyvän hoidon edellytys on riittävä määrä koulutettuja hoitajia

Kotihoidossa on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Vain terveydenhuollon koulutettu ammattilainen osaa seurata asiakkaan terveydentilaa ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Kun kotihoidon asiakkaan terveys romahtaa, joudutaan turvautumaan raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin.

Nuorten ja lasten pahoinvointia pitää ehkäistä ennalta

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset huomaavat, kun tarvitaan tukitoimia. Puuttuminen on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään. Sama koskee kaikkia sote-alan palveluita: kun panostetaan matalan kynnyksen toimintaan ja ennaltaehkäisyyn, koko sote-uudistuksen tavoite saavutetaan paremmin.

Työntekijöiden hyvinvoinnista tulee huolehtia

Jos työolot eivät ole riittävän houkuttelevia, se heikentää alan veto- ja pitovoimaa. Hyvinvointialueilla voidaan tehdä paljon työhyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi. Konkreettinen esimerkki tästä ovat kosteusvaurioiset rakennukset. Erot ovat yksilöllisiä, kuinka hyvin ihminen sietää sisäilmaongelmia, mutta jokaisen terveydelle siitä on haittaa. Puhdas sisäilma on perusoikeus.

Muutoksen kustannukset on huomioitava rahoituksessa

Sote-uudistuksessa rakennettaan uusi hallinnon rakenne. Sen toteuttaminen vaatii muutoksia tietojärjestelmiin, henkilöstön koulutusta ja sijaisjärjestelyitä koulutusten ajalle. Henkilöstö on viisasta ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun. Kustannuksissa on huomioitava lisäksi työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistaminen eli harmonisointi.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia