Työyhteisön me-henki näkyy tuloksissa – Kun ihmiset luottavat toisiinsa, he uskaltavat tuoda epäkohdat ajoissa esiin

Kun työyhteisössä vallitsee vahva me-henki, sen jäsenet voivat hyvin ja hommat hoituvat tehokkaasti. Myös asiakkaat saavat parempaa palvelua.

Työyhteisön me-henki

Ilmapiirin ongelmat ja vahvuudet ovat samanlaisia riippumatta työntekijöiden sukupuolesta. Kuvitus: Matti Westerlund

Teksti Mari Vehmanen

Tuntuiko töihin meneminen tänään mukavalta? Odotitko, että pääset kertomaan edellisillan hassusta kommelluksesta työkavereille? Myönteinen vastaus tämäntapaisiin kysymyksiin kertoo luultavasti, että työyhteisössäsi vallitsee varsin hyvä yhteishenki.

Johtava työterveyspsykologi Antti Aro Terveystalosta määrittelee, että hyvän ryhmähengen ansiosta jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa joukkoon ja kokee olonsa turvalliseksi. Hyvähenkinen yhteisö ei pakota jäseniään samaan muottiin, vaan jokainen saa olla vapaasti oma erilainen itsensä.

− Psykologian termein koheesiolla tarkoitetaan sitä voimakkuutta, jolla yhteisö vetää jäseniään toisiaan kohti. Se on siis eräänlaista sosiaalista liimaa.

Aron mukaan ei ole suinkaan sattumaa, minne vahva me-henki muodostuu. Ennen kaikkea tarvitaan yhteistä aikaa ja kohtaamisia.

Eikä kertaalleen syntynyt yhteishenki kukoista ilman huoltamista. Ihanteellista olisi, että pieniä mukavia rupattelutuokioita mahtuisi jokaiseen työpäivään. Mutta ellei tämä toteudu itsestään, Aron mukaan aikaa on syytä raivata tietoisesti.

− Tunti kerran kuukaudessa tähän tarkoitukseen on ihan minimi. Työyhteisön kannattaa ehdottomasti istahtaa säännöllisesti yhdessä alas ja kysyä, miten meillä oikein menee.

Mainos

Monessa paikassa työajan ulkopuoliset yhteiset riennot ovat pidettyjä ja tärkeitä yhteishengen nostattajia. Niiden varaan ei kuitenkaan pitäisi Antti Aron mielestä laskea kaikkea.

− Ihmiset ovat erilaisissa elämäntilanteissa. Ei voi olettaa, että vaikkapa pienten lasten vanhempi tai iäkkään läheisen omaishoitaja pystyy osallistumaan vapaa-ajan puuhiin.

Yhteishenki ei ole kiinni sukupuolesta

Vaikka hoitotyön kuormittavuudesta ja kiireestä puhutaan paljon ja aivan syystä, alassa on myös yhteishengen syntymistä edistäviä piirteitä.

− Hoitajilla on ihmisiä auttaessaan varmasti mahdollisuus kokea päivittäin työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Tästä taas syntyy vahva motivaatio, joka saa puhaltamaan tiukoissakin paikoissa yhteen hiileen, työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta sanoo.

Hoitoalalla kontakteja syntyy jatkuvasti työtovereiden lisäksi myös asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Nämäkin hauskat, koskettavat ja opettavaiset kohtaamiset sitovat ammattilaisia tiiviisti työhönsä ja yhteisöön sen ympärillä.

Sekä Manka että Aro kuittaavat perusteettomaksi sitkeästi elävän uskomuksen naisvaltaisten työyhteisöiden keskimääräistä huonommasta hengestä.

− Toki yleisesti ottaen ryhmä voi sitä paremmin, mitä enemmän siihen mahtuu diversiteettiä eli monimuotoisuutta. Mutta ei sukupuolijakauma saa sen paremmin nais- kuin miesvoittoisessakaan työyhteisöissä olla tekosyy millekään, Antti Aro toteaa.

Marja-Liisa Manka sanoo nähneensä työyhteisöjä kiertäessään, että ongelmat ja vahvuudet ilmapiirissä ovat aivan samantyyppisiä riippumatta ihmisten sukupuolesta.

Me-henki auttaa jaksamaan

Työyhteisön yhteishengellä on konkreettista merkitystä. Se vaikuttaa niin yksittäiseen työntekijään, koko organisaatioon kuin asiakkaisiinkin.

Työntekijälle me-henki tuottaa henkistä hyvinvointia ja jopa suorainaista fyysistä terveyttä. Jokaiseen työhön väistämättä kuuluvat pienet ja suuret pulmat tuntuvat huomattavasti hallittavammilta, kun ne saa jakaa työkavereiden kanssa. Ajoittainen kovakaan kiire ei kuormita kestämättömästi, kun kaikki kokevat olevansa samassa veneessä.

– Ihmisellä on työssä rento ja luottavainen olo. Hänen ei esimerkiksi tarvitse pelätä paniikinomaisesti tekevänsä virheen ja joutuvansa siitä syytetyksi, Antti Aro kuvailee.

Marja-Liisa Mankan mukaan työyhteisön vahva yhteishenki säteilee parhaimmillaan jaksamista myös yksityiselämään. Voimia jää työn lisäksi harrastuksiin, ystävien tapaamiseen ja muuhun iloa antavaan. Öitä ei tarvitse valvoa työpaikan konflikteja murehtien.

Turvallinen työyhteisö voi jopa auttaa yli siviilielämän ongelmien.

− On lupa kertoa työkavereille, että juuri nyt minulla ei mene kovin lujaa, Manka sanoo.

Kiva fiilis välittyy väistämättä myös asiakkaille.

– Kummassakohan palvelutalossa tai päiväkodissa on mukavampi olla hoidossa: siellä missä työntekijät nauravat, juttelevat ja viihtyvät toistensa seurassa vai siellä missä kollegoita lähinnä kyräillään, Aro kysyy.

Hyvä ryhmähenki näkyy tuloksessa

Työnantajan näkökulmasta hyvähenkinen yhteisö on tehokas.

– Tästä on ihan tutkimusdataakin. Googlen tekemän laajan tutkimuksen mukaan parasta tulosta tekevät nimenomaan ne tiimit, joissa myös ryhmähenki on vahvin, Antti Aro sanoo.

Yhdessä viihtyminen saa luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn kukkimaan. Lisäksi nykypäivän työelämään vääjäämättä kuuluvat muutokset on Marja-Liisa Mankan mukaan huomattavasti sujuvampaa viedä läpi hyvähenkisessä kuin ilmapiiriongelmista kärsivässä yhteisössä.

Ja kun ihmiset luottavat toisiinsa, he uskaltavat tuoda epäkohdat esiin varhain. Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, etteivät ongelmat pääse kasvamaan toimintaa haittaaviksi.

– Sitä paitsi me-henki helpottaa rekrytoimista, mikä kannattaa muistaa osaavasta työvoimasta kilpailevissa hoitoalan organisaatioissakin. Viidakkorumpu kertoo kyllä, missä viihdytään, Manka huomauttaa.

Niin ikään esimiehen osa on hyvähenkisessä yhteisössä merkittävästi toisenlainen kuin torailevassa organisaatiossa. Jälkimmäisen johtaminen muistuttaa Marja-Liisa Mankan mukaan useimmiten lähinnä kivireen vetämistä. Hyvän hengen vallitessa taas esimiehellekin uskalletaan antaa palautetta, mikä auttaa häntä työssään.

Toisaalta esimiehellä on iso mahdollisuus omilla valinnoillaan joko rakentaa tai romuttaa yhteishenkeä. Epätasa-arvoinen ja ennakoimaton johtamistapa on tutkitusti yksi työilmapiiriä ja -tyytyväisyyttä pahimmin nakertavista seikoista.

Aina on aihetta juhlaan

Entä voiko yksittäinen työntekijä vaikuttaa me-hengen syntymiseen? Marja-Liisa Mankan ja Antti Aron mukaan jokainen pystyy tekemään paljonkin.

Kaikki lähtee päivittäisistä teoista, kuten tervehtimisestä töihin saapuessa ja muista kohteliaista käytöstavoista. Jokainen tilaisuus antaa työkaverille kiittävää palautetta kannattaa käyttää. Apua voi tarjota ja antaa auliisti.

– Työarjen keskelle on hyvä luoda tietoisesti pieniä kivoja juhlahetkiä: muistetaan vuorollaan jokaisen synttärit, syödään yhdessä vappumunkit ja niin edelleen, Manka sanoo.

Jokaiseen työpäivään olisi hyvä mahtua edes tovi iloa ja naurua kollegoiden kanssa, vaikka varsinaiset tehtävät olisivat vaativia ja kuormittavia. Yhteishenkeä luo myös kulttuuri, jossa on lupa sopivassa määrin kertoa töissä muun elämän pulmista.

– Pakko ei kenenkään ole avautua, mutta usein rohkeus kannattaa. Mitä enemmän uskaltaa antaa itsestä, sitä enemmän saattaa saada, Marja-Liisa Manka muistuttaa.

Välittämistä on sekin, että huolehtii omasta hyvinvoinnista. Riittävästi unta ja liikuntaa saava jaksaa olla mukava työtoveri.

– Ympäröiviä olosuhteita ei joka hetki pysty muuttamaan, mutta oman asenteen voi aina valita. Vaalitaan siis yhdessä optimismia, Manka summaa.

Näin rakennat yhteishenkeä

• Tervehdi, kiitä ja muista muut hyvät käytöstavat.
• Anna positiivista palautetta mahdollisimman usein.
• Auta kaveria.
• Luokaa yhdessä juhlahetkiä työarjen keskelle.
• Kysy kuulumisia.
• Nosta epäkohdat esiin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Teemu ja Jani vaihtoivat alaa juhlakansan kaitsijoista lähihoitajiksi

SuPer-lehden kesänovelli: Sielunkumppanit

Joka kymmenes nainen kärsii tiheävirtsaisuudesta – Näin opit eroon vessakierteestä