Korvaavalla tai kevennetyllä työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä, joka on työkyvytön suorittamaan tavanomaisia työtehtäviään, tekee sairausloman sijaan kevennettyjä työtehtäviä. Korvaavan työn tulee olla lääkärin arvion mukaan työntekijälle sopivaa. Se voi tulla kyseeseen muissa kuin infektiosairauden aiheuttamissa lyhyehköissä sairauspoissaoloissa ja sillä voidaan tukea työntekijän pysymistä työelämässä.
Korvaavan työn on lisäksi oltava sellaista, jota työntekijä on työsopimuksensa mukaan velvollinen tekemään. Muun kuin työsopimuksen mukaisen työn tekeminen korvaavana työnä edellyttää työntekijän suostumusta. Korvaavasta työstä on maksettava työntekijälle vähintään työsopimuksen ja työehtosopimuksen mukainen palkka.
Onko korvaavaa työtä pakko tehdä?
Jos lääkäri on lääkärintodistuksessa arvioinut työntekijän työkyvyttömäksi, työntekijällä on oikeus olla sairauslomalla. Työnantaja ei voi tässä tilanteessa velvoittaa työntekijää korvaavaan työhön.
Jos lääkäri on lääkärintodistuksessa arvioinut työntekijän olevan osittain työkykyinen eli työkykyinen korvaavaan tai kevennettyyn työhön, työntekijä on lähtökohtaisesti työnantajan määräyksestä velvollinen tekemään korvaavaa työtä.
Korvaava työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai toipumista. Jos työntekijä tehtyään korvaavaa työtä havaitsee, ettei hän kykene siihen, kannattaa hakeutua uudestaan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee tällöin uuden arvion työntekijän työkyvystä.
Suositeltavaa on, että korvaava työ perustuisi kaikissa tilanteissa työntekijän vapaaehtoisuuteen.
SuPer ei suosittele sopimaan korvaavasta työstä, ellei se perustu lääkärin arvioon.
Kysymyksiin vastasi SuPerin juristi Outi Perkiömäki.
Harmaalla alueella
Työelämässä ajatellaan yhä usein, että työntekijä on joko täysin työkykyinen tai kokonaan työkyvytön. Välimuotoja ei huomata, ja se voi olla yksi syy, miksi korvaavaa työtä tehdään vain vähän. Sen hyötyjä on tutkittukin toistaiseksi niukasti.
Työterveyslaitoksen parin vuoden takaisen katsauksen mukaan korvaava työ voi lyhentää tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauslomia. Mielenterveyssyistä johtuviin poissaoloihin vaikutus on epäselvempi. Korvaavalla työllä voidaan kuitenkin joskus välttää pitkä työkyvyttömyys. Parhaassa tapauksessa se tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden oppia uutta.
Sote-alalla tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat varsin tavallinen sairausloman syy. Koska työtehtävät ovat usein fyysisesti raskaita, työpaikalla voi olla vaikea löytää korvaavia työtehtäviä.
Laki ei kiellä eikä ohjaa
Korvaavan työn käytön yleistymistä hidastaa myös se, että sen käytöstä ei ole yksiselitteistä ohjeistusta.
Korvaavasta työstä ei ole säädetty laissa eli se ei anna esteitä mutta ei myöskään ohjeita. Joidenkin alojen työehtosopimuksissa on määräyksiä korvaavasta työstä, mutta superilaisten työehtosopimuksissa tällaisia määräyksiä ei ole.
Joillakin superilaisilla työpaikoilla, esimerkiksi hyvinvointialueilla, on kuitenkin käytössään korvaavan työn malli, jossa on yhteisesti sovittu, millaisin pelisäännöin korvaavaa työtä tehdään.
Muista nämä korvaavasta työstä
- Korvaavaa työ on tilapäistä. Sovi etukäteen työnantajan kanssa, kuinka kauan teet korvaava työtä. Kun korvaava työ päättyy, työntekijä palaa omaan työhönsä.
- Korvaavan työn tekeminen edellyttää työterveyslääkärin arviota. Se ei saa vaarantaa toipumista tai kuntoutumista.
- Työnantajan on huolehdittava riittävästä perehdytyksestä korvaavaan työhön ja varmistettava, että se tukee työntekijän toipumista.
