Kevennettyä työtä vai uusi ammatti? Tukea työterveysneuvotteluista

Miten jatkaa työuraa, kun kroppa ei enää jaksa? Työkyvyn heiketessä työterveysneuvotteluissa kartoitetaan, miten työuraa voisi jatkaa vähemmän kuormittavassa tehtävässä. Neuvotteluihin kannattaa aina ottaa mukaan luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, sillä he pitävät huolen työntekijän oikeuksista, muistuttaa SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen.

työterveysneuvottelut heikentynyt työkyky

Työnantajalla on lähtökohtaisesti velvollisuus etsiä työntekijälle työtä, joka sopii tämän terveydentilaan ja josta hän selviää ammattitaitonsa ja työkokemuksensa perusteella. Kuva Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Eläkeikää lähestyvän lähihoitajan työkyky on heikentynyt. Selkä reistailee, ja fyysisesti raskaan työn tekeminen käy haastavaksi. Seurauksena on pitkä sairausloma. Kokoaikaisen työn jatkaminen vaikuttaa mahdottomalta, ja lääkärin kanssa pysähdytään pohtimaan, miten työuraa voisi vielä jatkaa.

– Tämä on tyypillinen tilanne, jossa työterveysneuvottelut ovat paikallaan. Hoitotyössä heikentyneeseen työkykyyn johtavat yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Eija Kemppainen kertoo.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ aiheuta haittaa työntekijän terveydelle ja että työntekijä voi suoriutua työstään. Siten myös työssä kuormittuminen ja heikentynyt työkyky on huomioitava.

Työterveysneuvottelut ovat tarpeen, jos työntekijän työkyky on selvästi heikentynyt, eikä muutosta ole näköpiirissä. Kemppaisen kokemuksen mukaan ratkaisua tilanteeseen aletaan etsiä usein valitettavan myöhään.

–  Jos työntekijä on ollut pois työpaikaltaan sairauden vuoksi esimerkiksi vuoden ajan, työnantajan on helpompi irtisanoa työntekijä. Työterveysneuvotteluissa pyritään ennaltaehkäisemään, ettei irtisanomiskynnys tule liian lähelle.

Vaihtoehtoja työuran jatkamiseksi löytyy

Ratkaisuja työuran jatkamiseksi voivat olla ammatillinen kuntoutus tai kevennetyn työn löytäminen. Etenkin nuoremman työntekijän kohdalla voidaan pohtia uudelleen kouluttautumista.

Työn keventäminen voi tarkoittaa apuvälineiden hyödyntämistä tai töiden uudelleen järjestämistä osittain muiden tehtäväksi. Vaihtoehtona on myös työajan lyhentäminen, jolloin työntekijä tekee esimerkiksi puolikasta tai 60-prosenttista työaikaa. Tasapaino pyritään löytämään kokeilemalla.

– Työn keventäminen on lähihoitajien ja perushoitajien työssä usein haastavaa, sillä esimerkiksi puolikasta työaikaa tekevän rinnalle työyhteisöön on löydettävä toinen puolikasta työaikaa tekevä työntekijä, Kemppainen huomauttaa.

Hänen mukaansa haasteena voi olla myös se, että kollegat odottavat jokaisen työntekijän osallistuvan kaikkiin töihin.

– Tilanne vaatiikin työyhteisön ymmärrystä ja tukea.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu pitävät huolen oikeuksistasi

Yleensä työterveysneuvotteluihin tulee mukaan työterveyslääkäri, joskus myös hoitaja. Eija Kemppainen suosittelee ottamaan neuvotteluihin mukaan aina myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen – jopa molemmat. He tuntevat paikalliset työolosuhteet ja pitävät huolen, että työntekijän oikeudet toteutuvat. Lisäksi heitä sitoo vaitiolovelvollisuus.

– Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun läsnäolosta on hyötyä etenkin tilanteissa, joissa työnantaja ei halua ottaa kaikkia mahdollisuuksia käyttöön.

Työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus etsiä työntekijälle sellaista työtä, joka sopii hänen terveydentilaansa ja josta hän selviäisi ammattitaitonsa ja työkokemuksensa perusteella. Jos tällaista työtä on tarjolla, on työnantajan tehtävä sijoittaa työntekijä siihen tehtävään. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta perustaa uutta tehtävää. Se, mitä työnantajalta voidaan vaatia, on ratkaistava tapauskohtaisesti.

– Lähtökohtaisesti työnantajalla on sitä enemmän velvoitteita, mitä pidempi työsuhde työntekijällä on takanaan, Kemppainen toteaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työntekijä sai potkut ilmoitettuaan sairastumisestaan – Työnantaja velvoitettiin maksamaan korvauksia lähes 10 000 euroa

Kolme lähihoitajaa sai työkavereitaan pienempää palkkaa – Korvauksia kertyi maksettavaksi lähes 39 000 euroa

Suora kysymys: Voiko työnantaja siirtää minut toiseen yksikköön yt-neuvotteluiden seurauksena?