Onko ympärilläsi idiootteja vai erilaisia persoonia?

Yksilöiden erilaiset tavat toimia ja väärät tulkinnat saattavat horjuttaa työyhteisön tasapainoa. Yhteiset pelisäännöt ja asiallisista käytöstavoista kiinni pitäminen luovat kuitenkin puitteet hyvälle työilmapiirille.

erilaiset persoonat

Kuva Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Tervehtikää toisianne ja katsokaa toisianne silmiin. Näin haastattelemani työyhteisösovittelija Tommi Kaatrakoski kannustaa toimimaan työpaikalla. Oikeasti? Luulisi olevan itsestään selvää, että toisia tervehditään. Näin ei kuitenkaan aina ole. Kaatrakoski kertoi toukokuun SuPer-lehdessä, että moni työyhteisö voisi paremmin, jos hyvistä käytöstavoista muistettaisiin pitää kiinni.

Mutta miksi käytöstavat sitten unohtuvat? Työyhteisöjen konfliktit saavat usein alkunsa aivan pienistä asioista, muun muassa siitä, että työntekijät tulkitsevat toisiaan väärin. Vääriä tulkintoja tehdään puolestaan siksi, että ihmiset ovat erilaisia.

Rauhallinen ja harkitseva työntekijä voi ärsyyntyä jatkuvasti äänessä olevasta kollegastaan. Hän ei ehkä ymmärrä tyyppiä, joka puskee jatkuvasti ideoitaan eteenpäin. Yrittääkö tämä kenties päteä? Toisaalta ekstrovertti ja nopeatempoinen työntekijä ei aina ymmärrä hitaampaa ja analyyttisemmin asioihin suhtautuvaa kollegaansa. Miksi tämä aina haraa vastaan?

Yksilöiden tavat toimia voivat olla niin erilaisia, että työyhteisössä syntyy täysin poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on oikein tai väärin.

Mainos

Punainen pyrkii eteenpäin, sininen harkitsee

Paljon tapetilla olleessa kirjassa Idiootit ympärilläni avataan erilaisia temperamentteja. Kirjan tekijä Thomas Erikson sai idean teoksen nimestä haastateltuaan yritysjohtajaa, jonka mukaan kaikki hänen työntekijänsä olivat idiootteja. Yritysjohtaja oli aivan tosissaan. Hän ei yksinkertaisesti ymmärtänyt alaisiaan.

Ihmisten käyttäytymistä voi kuitenkin opetella ymmärtämään. Käyttäytymisen eroja voi tarkastella esimerkiksi jakamalla ihmisten temperamentit karkeasti neljään värityyppiin, kuten Erikson kirjassaan tekee Hippokrateen teoriaa mukaillen.

Punaiset tyypit ovat tyypillisesti lujatahtoisia, pelottomia ja eteenpäin pyrkiviä. Keltaiset ovat sosiaalisia, leppoisia ja luovia. Vihreät ovat joustavia ja hoitavat tunnollisesti tehtävänsä, mutta eivät nauti asioiden keskipisteenä olemisesta. Siniset puolestaan ovat rauhallisia ja harkitsevia – he haluavat asioista perusteellisen kuvan ennen päätösten tekemistä. Jokaisesta väristä löytyy hyviä piirteitä, mutta myös heikkouksia, ja usein ihmiset ovat sekoitus useampaa väriä.

Aina ei voi vedota omaan temperamenttiin

Kun tiedostaa omat ja toisille tyypilliset tavat toimia, voi yhdessä työskentelystä tulla helpompaa. Myös sanonta erilaisuus on rikkaus saa vahvistusta Eriksonin kirjasta. Hänen mukaansa ryhmä toimii parhaiten, kun sen jäseninä on erilaisia ihmistyyppejä.

Mutta palataanpa niihin käytöstapoihin. Yksi asia on hyvä muistaa: kukaan ei voi piiloutua oman temperamenttinsa taakse ja selittää epäasiallista käytöstään sillä, että tietty tapa toimia vain kuuluu omiin luonteenpiirteisiin. Hyvistä käytöstavoista voi pitää kiinni, vaikka olisi kuinka punainen, keltainen, vihreä tai sininen.

Uskon, että suuressa osassa työyhteisöjä töitä tehdään hyvässä hengessä. Mutta ihan varmuuden vuoksi – tässä vielä kertauksena jokaiselle työpaikalle sopivat pelisäännöt, jotka Tommi Kaatrakosken mukaan tukevat hyvää ilmapiiriä.

  1. Tervehtikää toisianne ja katsokaa toisianne silmiin.
  2. Tarjotkaa toisillenne apua ja pyytäkää sitä myös itse.
  3. Kysykää, kuinka voitte.

Jos tilanne työpaikalla on ehtinyt tulehtua, voi apua ristiriitojen selvittelyyn saada työyhteisösovittelusta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Voiko surun vaatimaa myötätuntoa opetella vai vaatiiko se henkilökohtaisen surukokemuksen?

Näitä ominaisuuksia asiakkaat ja potilaat arvostavat lähihoitajissa – ”Täällä on eräs hoitaja, joka hoitaa kuin äiti lastaan”

Me olemme niiiin tylsiä!