Väkivalta on yleistä vanhusten laitoshoidossa

Vanhuspalveluiden asiakkaiden huono kunto ja työn kuormittavuus selittävät hoitajien työssään kokemaa väkivaltaa.

Kuva Ingimage

THL:n tutkimuksen mukaan vanhusten laitoshoidossa työskentelevistä hoitajista peräti 80 prosenttia oli kokenut väkivaltaa vuoden aikana. Laitoksissa väkivalta oli yleisimmin ruumiillista ja sitä oli kokenut noin 70 prosenttia hoitajista. Myös henkinen väkivalta ja tavaroiden heittely oli tavallista.

Vanhusten kotihoidossa työskentelevistä hoitajista noin 20 prosenttia oli kokenut työssään ruumiillista väkivaltaa eli merkittävästi pienempi osa kuin laitoksissa työskentelevistä. Eroa selittää se, että laitoshoidon asiakkaat olivat huomattavasti huonokuntoisempia kuin kotihoidon.

”Laitoshoidossa asiakkaiden väkivaltaisuus liittyy useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmiin ja tähän liittyvään häiriökäyttäytymiseen. Hoitotilanteissa asiakas ei ymmärrä, mitä tapahtuu ja reagoi väkivaltaisesti. Kun hoitotoimia yritetään tehdä kiireessä, tilanne pahenee”, sanoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.

Tutkimuksen mukaan väkivalta oli yhteydessä laitoksissa työskentelevien hoitajien heikentyneeseen hyvinvointiin. Väkivallasta saattoi seurata stressiä, uniongelmia ja ajatus siitä, että työssä ei jaksa eläkeikään saakka.

Parityöskentely ja koulutus auttavat ehkäisemään väkivaltaa

Vanhustyötä tekeviltä kerättiin myös ehdotuksia siitä, miten uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita työssä voisi ehkäistä. Erääksi tärkeimmistä keinoista nousi työskentely pareittain. Hoitajat kaipasivat myös koulutusta siihen, miten kohdata muistisairas tai käytöshäiriöinen asiakas.

”Väkivaltaa voidaan vähentää esimerkiksi ajoittamalla hoitotoimet, kuten pesut, sellaisiin hetkiin, kun asiakas on paremmalla tuulella. Tämä edellyttää sitä, että työntekijät voivat vaikuttaa hoidon suunnitteluun. Vaikka työssä on kiire, hoitotilanne pitäisi saada tuntumaan kiireettömältä. Myös parityöskentely ja oikea lääkitys auttavat”, Josefsson sanoo.

Väkivallan yleisyyttä vanhustyössä on tutkittu aiemminkin. Nyt julkaistussa raportissa selvitettiin tarkemmin, millaiset tekijät ennustavat väkivaltaa ja miten väkivalta vaikuttaa hoitajien hyvinvointiin.

Tutkimukseen vastasi 1916 työntekijää joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Suurin osa vastaajista oli lähi-, perus- tai kodinhoitajia.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa