”Lompsa auki tai liinat kiinni” – Hoitajalakko alkoi mielenilmausten ja iskulauseiden saattelemana

Potilasturvallisuus on vaarantunut hoitajapulan takia jo pidempään, sanovat SuPerin ja Tehyn mielenilmaukseen osallistuneet lähihoitajat. Perjantaina järjestettiin kuudella paikkakunnalla mielenilmauksia, joilla osoitettiin tukea hoitoalan työtaisteluille.

Satoja hoitajia osallistui lakkoa tukevaan mielenilmaukseen Helsingissä. Kuva: Jussi Helttunen

Teksti Saija Kivimäki

Mielenilmauksista ensimmäinen järjestettiin heti aamusta Helsingissä HUSin sairaala-alueella Meilahdessa. Siihen osallistui poliisin arvion mukaan noin 400 SuPerin ja Tehyn jäsentä.

Tunnelmat hoitajien keskuudessa ennen mielenilmausta olivat jännittyneet. Osallistujat olivat kuitenkin harvinaisen yksimielisiä siitä, että työnantajien puheet potilasturvallisuuden vaarantumisesta lakon takia ovat vahvasti liioiteltuja. Hoitajapula on vaarantanut potilasturvallisuuden jo kauan ennen työtaistelutoimia.

Mielenilmaukseen osallistuneet hoitajat kiersivät kulkueena Meilahden sairaala-aluetta. Kylteillä ja yhteishuudoilla tehtiin selväksi, mitä nyt vaaditaan: ”Rahat tänne, Markku”, ”Hyvä hoito maksaa” ja ”Lompsa auki tai liinat kiinni”.

Työnantajaliitto KT:n toimitusjohtaja Markku Jalosen lisäksi mielenilmauksesta lähti erityisterveiset HUSin johtajaylilääkärille Markku Mäkijärvelle, joka ehätti Ylen ruotsinkielisissä uutisissa vertamaan hoitajalakkoa Ukrainan sotaan.

–  Markku tuu ikkunaan, täällä huutaa hoitajat, kaikui korkeiden sairaalarakennusten keskellä.

Markun sijaan useamman rakennuksen ikkunoista ja myös Haartmanin sairaalan parvekkeelta näkyi hoitohenkilökuntaa vilkuttamassa ja antamassa tukea työkavereilleen.

 

Hoitajapula on supistanut toimintaa pitkään

SuPer ja Tehy antoivat kuutta sairaanhoitopiiriä koskevan lakkovaroituksen maaliskuun alussa eli työnantajilla on ollut lähes kuukausi aikaa valmistautua tilanteeseen. Kuitenkin ainakin HUSissa suojelutyöneuvottelut jatkuivat viime metreille saakka.

Mielenilmaukseen osallistunut lähihoitaja Sarianna Suominen sai vasta torstai-iltana tietää tekevänsä perjantaina suojelutyövuoron.

– Nyt täällä ja iltakahdeksalta töihin. Pitkä päivä edessä, hän totesi aamuvarhaisella Meilahdessa.

Suominen kuvailee viime päivien tunnelmia työpaikallaan paitsi sekaviksi myös jännittyneiksi.

– Hämmennystä on paljon. Tuntuu, että myös työnantajapuoli on aika tietämätön siitä, miten suojelutyö organisoidaan.

Lähihoitajana yli 10 vuotta työskennellyt Suominen sanoo, että työssä on ollut kiire aina, mutta viime vuosina se on alkanut vaikuttaa siihen, kuinka paljon potilaita voidaan ottaa osastoille.

– Potilasmääriä on jouduttu laskemaan niin vuodeosastolla kuin leikkaussalissa, koska hoitajia ei ole tarpeeksi. Laskusuuntaa on ollut koko korona-ajan, mutta tilanne on pahentunut viimeisen puolen vuoden aikana.

Suominen piti lakkoa itsestään selvänä toimena sen jälkeen kun julkisuuteen kerrottiin, millaista esitystä valtakunnansovittelija oli hoitajaliitoille tarjonnut. Siinä palkankorotukset olisivat jääneet muita aloja matalammiksi.

– Todellisuusfakta on se, että tilanne on huono jo entuudestaan. Parannuksia tarvitaan, että saadaan ihmiset jäämään alalle ja kouluttautumaan hoitajiksi. Kaikkia uusia hoitajalinjoja ei pystytä edes aloittamaan, kun ei ole riittävästi hakijoita.

 

Vastuun täytyy näkyä palkassa

Potilaspaikkojen vähentäminen, entistä huonokuntoisemmat potilaat osastoilla ja jatkuvat ylityöt oman jaksamisen kustannuksella.

Näitä esimerkkejä luettelevat Jorvin sairaalassa työskentelevät Minna Haapala ja Sinikka Hyrkäs-Isaksson. Heidän osastoillaan lakkoon valmistauduttiin torstai-iltana esimerkiksi siirtämällä potilaita HUSin sisällä Espoosta Helsinkiin.

– Lähdemme täältä seuraavaksi Jorviin paistamaan makkaraa ja kohottamaan tunnelmaa. Toivotaan, että sinnekin tulee väkeä, Haapala sanoo.

Hän kertoo valmistuneensa lähihoitajaksi ensimmäisten joukossa, kun lähihoitajatutkinto 90-luvulla käynnistyi. Hyrkäs-Isaksson puolestaan kertoo suorittaneensa vanhan perushoitajatutkinnon viimeisten joukossa.

Molemmilla on siis alan työkokemusta kolmisenkymmentä vuotta. Tuona aikana lähihoitajan ammattitaidon arvostus on kasvanut ja vaatimukset siitä, mitä lähihoitajan työnkuvaan kuuluu, ovat lisääntyneet, kuvailee Hyrkäs-Isaksson. Samaan aikaan entistä isompaa ja vastuullisempaa työmäärää on tekemässä aikaisempaa vähemmän ihmisiä.

– Lähihoitajalla on erikoissairaanhoidossa todella antoisa työ. On arvokasta, että työssä on eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä, koska myös potilaina on kaikenlaisia ihmisiä. Vaatimusten kasvaessa ja väen vähetessä työntekijät ovat aikaisempaa uupuneempia, ja siihen pitää saada muutos.

SuPerin ja Tehyn mielenilmauksia järjestetään päivän aikana kuudessa sairaanhoitopiirissä, joissa hoitajalakko alkoi aamukuudelta. Lakon piirissä on yhteensä 25 000 hoitajaa. Hoitajaliitot ovat antaneet toisen lakkovaroituksen 13 sairaanhoitopiiriin. Se voi alkaa aikaisintaan huhtikuun puolivälissä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Parempi palkka, kertaeriä ja korotus hälytyskorvauksiin – yksityiselle sosiaalipalvelualalle saatiin SuPerin tavoitteiden mukainen sopimus

Uhkailua, kiristystä, lahjontaa – Hoitajien lakkoa yritetään murtaa harvinaisen härskisti

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakot jatkuvat – Urjalan Esperi Reikonlinnasta lähetetään terveiset lakkotovereille ympäri Suomen: ”Pysytään vahvoina ja seistään yhdessä rintamassa!”